© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio & Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Soikkokämmekkä

Orchis militaris

  • Heimo: Kämmekkäkasvit – Orchidaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurimukulat pieniä, munanmuotoisia.
  • Korkeus: 25–30 cm. Varsi yleensä vihreä, joskus yläosasta punertava.
  • Kukka: Kehä vastakohtainen, ulkopinta vaaleanpunainen, sisäpinta tummanpunainen, n. 1,5 cm leveä. Kehälehtiä kahdessa kiehkurassa 6, joista 1 erilaistunut huuleksi, jonka päällä ylimmät kehälehdet kypärämäisesti. Huuli kehässä alapuolella, kannuksellinen, keskeltä vaaleampi ja purppuratäpläinen, 10-14 mm pitkä, kapeahko, 3-liuskainen, hieman ihmistä muistuttavaan hahmoon liuskoittunut. Kannus lyhyt, liereä. Hetiö ja emiö yhtyneet siitintukuksi, heteitä 1, luotteja 2. Kukinto melko tiheä, leveänsoikea–kartiomainen tähkä. Kukat kumariinintuoksuiset. Kukinnon tukilehdet kalvomaisia.
  • Lehdet: Kierteisesti, lähes ruusukemaisesti varren tyvellä, ruodittomia, 2–5 kpl. Lapa ehytlaitainen, silposuoninen, paksu, kiiltävä, vaaleanvihreä, täplätön. Kehittyvää kukintoa suojaavat tuppimaiset ylälehdet.
  • Hedelmä: Kota, siemenet pölymäisen pieniä.
  • Kasvupaikka: Tienvarret, metsänreunat, metsänaukeat ja kalkkilouhokset, joskus joutomaalla.
  • Kukinta: Kesäkuu.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa.

Soikkokämmekän varsin sotaisa tieteellinen lajinimi tulee sen kukista, joissa nimenantaja on nähnyt kypäräpäisen sotilaan: viisi siitintukun ylle kaartuvaa kehälehteä muodostavat ikään kuin laajan kypärän, siitintukku kasvot ja liuskoittuneessa huulessa voi hahmottaa ihmisvartalon muodot käsineen ja jalkoineen. Soikkokämmekkä on kukkiessaan sukunsa komeimpia lajeja ja usein huomiota herättävä kasvaessaan hyvin näkyvillä paikoilla. Ensimmäisen soikkokämmekän löytyminen Suomesta kesällä 1983 oli varsinainen kasvitieteellinen sensaatio. Jälkeenpäin kasvimuseon kokoelmista paljastui jo vuonna 1867 Ruotsinpyhtäältä kerätty, virheellisesti miehenkämmekäksi (O. mascula) määritetty yksilö. Myös Elias Lönnrot mainitsi jo vuoden 1860 kasviossaan soikkokämmekän esiintyvän Ahvenanmaalla, mutta myöhemmin asiantuntijat pitivät tätä tietoa niin epäilyttävänä, että maininta lajista poistettiin myöhemmästä kirjallisuudesta.

Kämmekät ovat hyvin liikkuvia kasveja, jotka saattavat ilmaantua odottamatta uusiin paikkoihin. Ne tuottavat tähtitieteellisiä määriä pienenpieniä siemeniä, jotka saattavat ilmavirtausten mukana leijailla satoja, tuhansiakin kilometrejä. Uusia soikkokämmekkälöytöjä on sittemmin tupsahtanut sieltä täältä, aina ihmisen voimakkaasti muokkaamilta kalkkipitoisilta paikoilta, kuten tehdasalueilta, tienpientareilta ja armeijan harjoitusmaastoista. Useimmat niistä ovat olleet yhden tai muutaman kasvin muodostamia satunnaisesiintymiä, jotka eivät vielä riittäne vakiinnuttamaan lajia luontoomme. Luontaisia soikkokämmekälle sopivia avoimia ja kalkkipitoisia kasvupaikkoja meillä ei ole, mutta laji saattaisi kotiutua vaikkapa jonkin kalkkilouhoksen lähistölle ja muodostaa ensimmäisen aidosti kotimaisen soikkokämmekkäpopulaation.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page