© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Suolamaltsa

Atriplex longipes

  • Nimi myös: Laukkamaltsa
  • Alalajit: Isosuolamaltsa (ssp. longipes), Pikkusuolamaltsa (ssp. praecox)
  • Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
    (aiemmin Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
  • Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 5–50 cm. Varsi särmikäs, raitainen, usein etenkin tyvipuolelta punertava. Haarat vastakkain.
  • Kukka: Kukat huomaamattomia, yksineuvoisia. Hedekukissa 5 kellertävää, säteittäistä, 1 mm leveää kehälehteä. Heteitä 5. Emikukat kehättömiä, kahden tyvestä yhteenkasvaneen esilehden suojaamia. Suojalehdet kolmiomaisia, sileitä, ehytlaitaisia, 2–15 mm pitkiä, jauhoisia (rakkokarvaisia). Emiö 2-vartaloinen ja 2-luottinen. Kukat (yksittäin ja sykeröinä) muodostaen tähkämäisiä kukintoja.
  • Lehdet: Vastakkain (yläosassa voi olla kierteisesti). Ruoti lapaa lyhyempi. Lehtilapa möyheä, jauheinen, laidasta ehyt tai harvaan hampainen. Lehtien kiilamaisella tyvellä tavallisesti 2 etuviistoa hammasta.
  • Hedelmä: Hedelmäverhiöön (2 tyveltä yhteen kasvanutta, ehytlaitaista, sileää, kolmiomaista esilehteä) kiinnikasvanut ja sen suojaama pähkylä. Hedelmäverhiöt sykeröinä (hedelmät perättömiä) tai yksittäin (hedelmissä lyhyt perä). Siemen 1–3 mm, ruskea–musta.
  • Kasvupaikka: Merenrantaniityt ja -soraikot lähellä vesirajaa.
  • Kukinta: (Touko–)kesä–heinäkuu.

Suolamaltsa on muiden maltsojemme tapaan yksivuotinen ja nimensä mukaisesti suolaisia kasvupaikkoja suosiva, runsaasti haarova merenrantakasvi. Se kasvaa yleensä aaltojen pärskeiden ulottuvilla ja korkean veden aikana jää usein kokonaan veteen. Suolamaltsa on maltsoistamme varhaisin kukkija.

Usein suolamaltsan hedelmäverhiön lehdet ja myöhemmin myös hedelmät ovat perällisiä. Jälkimmäisen ominaisuuden perusteella suolamaltsalle on annettu sen tieteellinen lajinimi longipes (pitkäperäinen). Myös lajin ruotsinkielinen nimi ‘skaftmålla’ viittaa tähän hedelmien pitkäperäisyyteen, vaikka ei se pitkäperäisyys mikään kovin silmiinpistävä piirre olekaan – maltsat nyt vaan ovat vaikeita määritellä lajilleen ilman tarkempaa havainnointia. Vaikeutta lisää niiden risteytyminen lajien kesken.

Uutta ja vanhaa tietoa. Valinta on vapaa.
Versio 1: Suolamaltsasta on Suomessa kaksi alalajia. Harvinaisemman isosuolamaltsan (ssp. longipes) lehdet ovat hammaslaitaiset, ja yksittäisiä (lehtihankaisia, pitkäperäisiä) hedelmiä on melko runsaasti. Suomessa yleisemmän pikkusuolamaltsan (ssp. praecox) lehdet ovat ehytlaitaisia (lukuun ottamatta kahta suurta tyvihammasta) ja kapeampia, ja yksittäiset (lyhytperäiset) hedelmät ovat harvemmassa.

Versio 2: Laukkamaltsa oli aiemman määrielmän mukaan suolamaltsan alalaji, isosuolamaltsa (ssp. longipes). Toinen aiemman määritelmän mukainen alalaji, pikkusuolamaltsa (ssp. praecox) on nykyisin oma lajinsa, pikkumaltsa (Atriplex praecox). Näin suolamaltsa on nykyisin vain vanha lajinimi. Toistaiseksi jätämme nimivalinnan teille.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page