© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Suomukka

Lathraea squamaria

  • Heimo: Näivekasvit – Orobanchaceae
    (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Lehtivihreätön täysloinen. Juurakko haarainen, tiheään valkosuomuinen.
  • Korkeus: 10–20 cm. Varsi haaraton, vaalea.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, 14–17 mm pitkä, vaaleansinipunainen, yhdislehtinen, 2-huulinen; alahuuli valkoinen. Verhiö 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-luottinen. Kukinto tiheä, toispuolinen, tähkämäinen latvaterttu, kukat nuokkuvia. Usein myös maansisäisiä, pieniteriöisiä, umpipölytteisiä kukkia.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia. Lapa pieni, suomumainen, möyheä.
  • Hedelmä: Melkein pallomainen, n. 10 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Lehdot, pähkinäpensaan kasvupaikat.
  • Kukinta: Toukokuu.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu koko Suomessa.

Suomukka on hyvin omalaatuinen kasvi: kaikki näivekasvit täydentävät omaa yhteyttämistään varastamalla ravintoa naapurikasvien juurista, mutta suomukka on ainoana siirtynyt täysin loisivaan elämäntapaan. Lajin tieteellinen nimi tarkoittaa piilossa olevaa, ja tämän täysin lehtivihreättömän kasvin elämästä suurin osa tapahtuukin katseilta piilossa mullan alla. Suomukan juuriston haaroissa on imunystyröitä, joiden imuelimet kiinnittyvät varhain keväällä isäntäkasvin juurten solukkoon. Meillä tähän epäkiitolliseen tehtävään valikoituu useimmiten pähkinäpensas, harvoin lehmus, saarni, vaahtera tai tervaleppä. Maavarren suomumaiset lehdet auttavat suomukkaa veden haihduttamisessa, mikä lisää kasvin kykyä imeä ravintoa isäntäkasvistaan.

Keväällä suomukan maavarresta työntyy vaalean sinipunaisia ilmaversoja, jotka alkavat kukkia. Siemenet kehittyvät nopeasti ja putoavat maahan. Ne itävät vain sopivien isäntäkasvien juurten läheisyydessä. Ilmaverso lakastuu jo keskikesällä – syksyllä imuelimetkin kuolevat ja kasvi siirtyy lepotilaan. Suomukka on niin hyvin sopeutunut elämään maan alla, että kykenee jopa kukkimaan ja tuottamaan siemeniä nousematta pinnalle. Erityisen suotuisissa oloissa se voi lisääntyä maavarren palasista, mikä osoittaa sen pystyvän elämään ainakin hetken aikaa itsenäisestikin.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page