Keräpääpoimulehti, A. glomerulans Terävälovipoimulehti, A. wichurae Hakamaapoimulehti, A. subcrenata Lähteikköpoimulehti, A. glabra

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tunturipoimulehti

Alchemilla alpina

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko puutunut.
  • Korkeus: 5–20 cm. Varsi koheneva, silkkikarvainen.
  • Kukka: Teriö puuttuu. Verhiö säteittäinen, kellanvihertävä, 2–4 mm leveä; verholehtiä 4; ulkoverhiöllinen. Heteitä 4. Emiö 1-lehtinen. Kukat pikku ryhminä tiheässä latvaviuhkossa.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena ja varrella kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia, korvakkeellisia, varsilehdet pieniä. Lapa sormilehdykkäinen, 5–7-lehdykkäinen, lehdykät suikeita, kärjestä hampaisia, päältä kaljuja, alta tiheään karvaisia.
  • Hedelmä: Kukkapohjuksen sisään jäävä pieni pähkylä.
  • Kasvupaikka: Tuntureilla niityt, kankaat, louhikot, lumimaat, puronvarret. Joskus koristekasvi.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Poimulehtiä pidetään usein yhtenä lajina, mutta todellisuudessa niitä on Suomessa peräti 25 erilaista. Poimulehtien siemenet kehittyvät apomiktisesti, ilman hedelmöitystä. Vähitellen kertyvien perinnöllisten muutosten, mutaatioiden, tuloksena on syntynyt lukuisia, toisistaan hiukan poikkeavia poimulehtikantoja, joita sanotaan pikkulajeiksi. Mitättömimmätkin perinnölliset erot säilyvät, sillä eri yksilöiden geenit eivät sekoitu, kuten käy normaaliin tapaan suvullisesti lisääntyvillä kasveilla pölytyksessä.

Useimmat poimulehdet ovat tunnusomaisella tavalla vekkilehtisiä, tunturipoimulehden lapa on kuitenkin jakautunut lehdyköiksi, jolloin se ei näytä lainkaan tyypilliseltä sukunsa edustajalta. Kasvin olemuksessa on kuitenkin jotain poimulehtimäistä ja viimeistään pienet, kellertävät ja terälehdettömät kukat paljastavat sukulaisuuden. Suomen poimulehtilajistosta tunturipoimulehti on ainut todella helposti tunnistettava – pääasiassa poimulehtilajit erotetaan toisistaan vähäisten väri-, karvoitus-, lehtimuoto- ja kukkatuntomerkkien perusteella. Pohjoisessa luonnossa on vielä kuvaamatta useita poimulehtien pikkulajeja.

Tunturipoimulehti on Lapissa paikoin melko yleinen puronvarsien, niittyjen, pahtojen ja lumimaiden kasvi. Se on Suomessa runsain Enontekiön suurtuntureiden alueella. Muutama erillisesiintymä on idempänä matalammilla huipuilla, Lemmenjoen kansallispuistossa Morgam-Viibus-tuntureilla ja Sodankylässä Saariselällä. Itä-Lapin esiintymät liittynevät jo Kuolan niemimaan laajempaan levinneisyysalueeseen. Lapissa kasvaa tunturipoimulehden lisäksi useita ehytlehtisiäkin poimulehtilajeja, yleisimpänä keräpääpoimulehti (A. glomerulans). Mainittakoon myös terävälovi- (A. wichurae), hakamaa- (A. subcrenata), lähteikkö- (A. glabra) ja munuaispoimulehti (A. murbeckiana).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page