© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Tylppälehtihierakka

Rumex obtusifolius

  • Nimi myös: Tylppöhierakka
  • Alalajit: Puistohierakka (puistotylppöhierakka, ssp. obtusifolius), Kylähierakka (kylätylppöhierakka, ssp. transiens), Tarhahierakka (tarhatylppöhierakka, ssp. sylvestris)
  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 50–130 cm. Varsi tyviosasta lähes haaraton, yläosan haarat pystyhköjä.
  • Kukka: Säteittäinen, halkaisija noin 5 mm, kaksineuvoinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kiehkuran lehdet pieniä ja siirottavia–etuviistoja. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet leveänpuikean kolmiomaisia. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen ja -vartaloinen. Kukkaperän (5–10 mm) nivelkohta perän tyvipuolella. Kukat kiehkuroina, kokonaiskukinto kerrannaisterttu.
  • Lehdet: Kierteisesti. Alalehdet melko pitkäruotisia, kaljuja. Lehtilapa leveänpuikea, herttatyvinen, pyöreäkärkinen, 10–25 cm pitkä, kaksi kertaa leveyttään pitempi, lähes poimuton, reunat loivasti mutkikkaita. Alapinnalta papillikkaita (pinnalla pieniä kohoumia). Varsilehdet kapeanpuikeita–suikeita.
  • Hedelmä: Pähkylä 2,5–3,5 mm pitkä, vaaleanruskea. Hedelmäverhiön liuskat kapeanpuikeita–puikeita, tylppäkärkisiä, 4–6 mm pitkiä, usein hampaisia (katso alalajit), ainakin yhdessä, usein kaikissa pitkulainen nystermä. Hedelmäperä 2–10 mm, noin kaksi kertaa verhiön mittainen, nivel tyvipuoliskossa.
  • Kasvupaikka: Pihat, joutomaat, tienvieret, rehevät rannat.
  • Kukinta: Elo–lokakuu.

Hierakoihin kuuluu maailmanlaajuisesti parisataa lajia, joista Suomessa kasvaa noin 20. Hierakat muodostavat melko hankalan ryhmän, sillä lajit risteytyvät helposti keskenään – tylppälehtihierakka erityisesti vesihierakan (R. aquaticus), isohierakan (R. hydrolapathum), poimuhierakan (R. crispus) ja hevonhierakan (R. longifolius) kanssa. Tarkassa lajinmäärityksessä kypsien hedelmien verhiön tuntomerkit ovat avuksi (usein aivan välttämättömiä).

Tylppälehtihierakan erottaa muista hierakoista – niin kuin nimikin sanoo – tylppien ja melko leveiden lehtiensä avulla. Englanniksi lajin nimi onkin broad-leaved dock eli leveälehtihierakka. Melko harvinaisella idänhierakalla (R. confertus) on yhtä leveät tai leveämmät lehdet. Erotukseksi idänhierakan hedelmäverhiöt ovat herttatyvisiä ja hyvin leveitä.

Tylppälehtihierakasta meillä on kolme alalajia, puistohierakka (ssp. obtusifolius), kylähierakka (ssp. transiens) ja tarhahierakka (ssp. sylvestris). Alalajit erottaa toisistaan parhaiten verhiönliuskojen hampaisuuden ja nystermien perusteella; puistohierakalla hampaat ovat pisimmät ja kapeimmat ja nystermiä vain yksi; tarhahierakalla hampaat ovat lyhyimmät tai niitä ei ole ollenkaan. Kylähierakalla ja tarhahierakalla nystermiä on verhiön kaikissa liuskoissa (eli 3).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page