© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ukontatar

Persicaria lapathifolia

  • Lat. synonyymi: Polygonum lapathifolium
  • Alalajit: Rantaukontatar (ssp. lapathifolia), Rikkaukontatar (peltoukontatar, ssp. pallida)
  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 10–80 cm.
  • Kukka: Säteittäinen–kellomainen, n. 1,5 mm pitkä (kasvaa hedelmän kypsyessä). Kellertävä tai vaaleanpunainen kehä koostuu viidestä tyveltä puoleenväliin asti yhdistyneestä lehdestä. Kukkaperä ja kehä keltanystyisiä. Emiö muodostuu kahdesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Vain tyveltä hieman yhdistyneitä vartaloita tavallisesti 2. Heteitä 6. Kukinto runsaskukkainen, tiheä tähkä.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, kaljuja tai alta tiheään karvaisia. Lehtilapa kapeanpuikea–suikea, tylppä tai terävä, ehytlaitainen, usein keskeltä tummatäpläinen. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi, joka on väljä ja reunoilta kalju tai hyvin lyhytkarvainen.
  • Hedelmä: Ruskea–musta, kiiltävä, kolmisärmäinen, pyöreähkö ja litistynyt pähkylä, joka on noin kehän pituinen.
  • Kasvupaikka: Rannat, viljelykset, joutomaat, puutarhat, kaatopaikat ja tienvarret.
  • Kukinta: Heinä–syyskuu.

Ukontatar on monimuotoinen vanhan ihmiskulttuurin seuralaiskasvi. Se on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton mutta suosii kuitenkin typekästä maaperää. Laji on viljelysmailla kiusallinen rikkakasvi, jonka siemenet pysyvät itämiskykyisinä vuosikymmeniä ja voivat vahingoittumattomina kulkea karjan ruuansulatuskanavan läpi.

Ukontattaresta meillä tunnetaan kaksi alalajia, punertavavartinen ja yleensä punakukkainen rantaukontatar (ssp. lapathifolia) sekä yleisempi rikkaukontatar (ssp. pallida), jonka kukat ovat useimmiten vihertävänvalkoisia. Ukontattaren näköislaji on melko harvinainen hanhentatar (P. maculosa), jolla lehdet ukontattaren tapaan ovat yleensä keskeltä tummatäpläisiä. Hanhentattaren korvaketupen laita on pitkäkarvainen. Ukontattarella lehtien alapinta ja tähkäperät ovat nystyisiä, hanhentattarella ei.

Ukontatar on myrkyllinen, mutta sitä on käytetty myös lääkekasvina mm. ripuliin, reumatismiin, kihtiin ja keltatautiin.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page