© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Vesiminttu

Mentha aquatica

  • Alalajit: Purovesiminttu (ssp. aquatica), Merivesiminttu (ssp. litoralis)
  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko suikertava, pitkärönsyinen.
  • Korkeus: 30­–60 cm. Varsi pysty–koheneva, haaraton–haarova, 4-särmäinen, karvainen–kalju, usein tummanpunertava.
  • Kukka: Teriö hieman vastakohtainen, violetinpunainen, n. 5 mm pitkä, 4-liuskainen. Ylin liuska muita leveämpi, lovipäinen. Verhiö kapean kellomainen, 5-liuskainen, uurteinen, selvästi 13-suoninen. Liuskat kapeita. Heteitä 4, lähes tasapituisia, teriötä pitempiä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto tiheän puolipallomainen, runsaskukkaisten kiehkuroittain muodostama latvaryhmä, joskus kukintoja myös haarojen päässä.
  • Lehdet: Vastakkain, ruodillisia. Lehtilapa soikeahko–kapeansoikea, tavallisesti tylppätyvinen, -kärkinen ja -hampainen, lähes kalju.
  • Hedelmä: 4-lohkoinen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) sileitä–nystermäisiä, kellanruskeita.
  • Kasvupaikka: Rannat, lähteiköt, puronvarret, ojat, märät niityt, merenrantaniityt, kaislikkoiset merenlahtien pohjukat.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.
  • Uhanalaisuus: Vesiminttu (ssp. aquatica) on luokiteltu vaarantuneeksi ja meriminttu (ssp. litoralis) silmälläpidettäväksi.

Veden äärellä kasvava vesiminttu on helppo tunnistaa puolipallomaisesta tai melkein pallomaisesta kukinnostaan. Nimestään huolimatta laji ei kasva vedessä vaan kostealla maaperällä – toisinaan se tosin saattaa kelpuuttaa kasvupaikakseen jopa pellonreunojen ja tienvarsien kaltaiset suhteellisen kuivat paikat. Lajin levinneisyysalue ulottuu halki Euroopan aina Pohjois-Afrikkaan ja läntiseen Aasiaan asti. Ihmisen mukana se on levinnyt Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja eräille valtamerten saarille. Lajia on saatu levittää tarkoituksellakin, sillä tuoreista vesimintun versoista saa kiehuvan veden ja sokerin kanssa hyvää yrttiteetä. Suomessa ankaria talvia karttava vesiminttu kasvaa alkuperäisesti vain Ahvenanmaalla. Myöhemmin se on viljelykarkulaisena valloittanut kasvupaikkoja myös Manner-Suomesta Suomenlahden rannikkokaistalta, joskus ehkä omin avuinkin Ahvenanmaalta leviämällä.

Merivesiminttu (meriminttu, Mentha aquatica ssp. litoralis) on vesimintun vain Itämerellä kasvava alalaji, jota on aikoinaan pidetty omana lajinaankin. Se on jokseenkin haaraton ja kalju, lisäksi lehdet ovat kapeammat ja kukat vaaleammat kuin vesimintulla. Sitä esiintyy yleisimmillään ja puhtaimmillaan Ruotsin rannikolla ja saarilla sekä meillä Ahvenanmaalla ja erillisesiintymänä Satakunnassa Eurajoella.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page