© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Vesinenätti

Rorippa amphibia

  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 40–80 cm. Varsi haarova.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, n. 1 cm leveä; terälehtiä neljä, 4–5 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia. Tyvilehtien lapa kampamaisesti pariliuskainen, upoksissa liuskat pitkiä ja kapeita, ylempien lehtien lapa ehyt, suikea, hammaslaitainen.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, leveänsoikea, liereä, 3–4 mm pitkä litu, jonka kärjessä 1–2 mm pitkä ota. Lituperä 8–10 mm, hieman alaviisto. Siemenet jäävät usein kehittymättä.
  • Kasvupaikka: Järvenrannat, tulvaniityt, saraikot, lampareet, mutahaudat, tervaleppäluhdat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Vesinenätti kasvaa Suomessa miltei pelkästään Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä Kokemäenjoen varrella Porin kaupungin tienoille asti sekä Pyhäjärven ja Vanajaveden alueella. Suppealla ja omalaatuisella levinneisyysalueellaan se on kuitenkin melko yleinen. Laji on ihmisen mukana kotiutunut moneen maailmankolkkaan, mutta Suomessa se vaikuttaa alkuperäiseltä luonnonkasvilta. Jatkuvasti lisääntyvän vesiliikenteen myötä sen voisi odottaa leviävän aivan uusillekin seuduille myös Suomessa.

Vesinenätti kasvaa tieteellisen lajinimensä mukaisesti vesirajan molemmin puolin. (Lajiepiteetti amphibia, suomeksi amfibinen, kuvaa eliötä, joka pystyy elämään sekä maalla että vedessä.) Muun rantakasvillisuuden joukosta vesinenätin erottaa parhaiten ehkäpä vaaleanvihreän värinsä perusteella. Kasvia kannattaa haeskella ennen muuta alavilta rantaniityiltä, purojen suista, ojien varsilta ja tulvaniittyjen savikuopista. Vesinenätin etsintä kyllä kysyy kasvistajalta luonnetta: useimpia ihmisiä ei houkuttele upottava liejuisuus yleensäkään, saati likavesien höystämänä. Vesinenätti kuitenkin pitää jätevesihuollon ja muun kaupunkielämän tuomista lisämausteista kasvaen mielellään esimerkiksi viemärinsuiden lähistöllä.

Nenätit ovat melko hankala ryhmä lukuisten risteymäsyntyisten välimuotojen takia. Vesinenätti risteytyy toisen alkuperäisen nenättimme, rantanenätin (R. sylvestris) kanssa lajien yhteisillä kasvupaikoilla: sekamuotojen lehtien liuskaisuus on kantalajien väliltä. Nenäteistämme vesinenätti muistuttaa eniten etelännenättiä (R. austriaca), joka kasvaa maassamme harvinaisena ja enimmäkseen radanvarsilla. Kummallakin lajilla ylimmät varsilehdet ovat liuskoittumattomia ja lidut lyhyitä ja lähes pallomaisia.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page