Puutarhamansikka, F. x ananassa Puutarhamansikka, F. x ananassa Chilenmansikka, F. chiloensis Chilenmansikka, F. chiloensis Chilenmansikka, F. chiloensis

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Virginianmansikka

Fragaria virginiana

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Niukkarönsyinen.
  • Korkeus: 10–20 cm. Varren karvat sivulle–hieman alaviistoon siirottavia.
  • Kukka: Kukat usein yksineuvoisia. Hedekukat emikukkia suurempia. Teriö säteittäinen, valkoinen, 15–30 mm leveä; terälehtiä 5, jotka 10–12 mm pitkiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiöllinen. Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukinto sarjamainen viuhko.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena, pitkäruotisia. Lapa sormilehdykkäinen, 3-lehdykkäinen. Lehdykät soikeita, hammaslaitaisia, molemmin puolin karvaisia, usein ryppyisiä, sivuliuskojen tyvi epäsymmetrinen, keskiliuskan kiilamainen–tylppä.
  • Hedelmä: Punainen, mehevä, 1–2 cm pitkä, marjamainen pohjushedelmä. Pähkylät syvällä, tyviosa pähkylätön. Verholehdet hedelmävaiheessa marjan myötäiset.
  • Kasvupaikka: Asutuksen läheiset metsän laidat, pihat, puutarhat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Vaikka tämän sivun otsikko on virginianmansikka, esittelemme tässä myös puutarhamansikan (F. x ananassa) sekä lajit, joista se on risteytetty. Niistä toista eli virginianmansikkaa voi puutarhamansikan tavoin tavata luonnostamme villiytyneenä. Chilenmansikkaa (F. chiloensis), joka on se puutarhamansikan toinen osapuoli, ei meillä tavata oikeastaan ollenkaan villiytyneenä.

Nykyisin mansikkasadoista ympäri maailmaa vastaa pääasiassa tarhamansikka, joka kasvimaiden ulkopuolellakin menestyy viljelykarkulaisena jopa vuosikymmeniä. Tosin hoidettujen mansikkamaiden ulkopuolella kasvaessaan se taantuu pienimarjaiseksi. Virginianmansikka ja myös ukkomansikka (F. moschata) muistuttavat kookkaina ja isokukkaisina aika lailla tarhamansikkaa. Ukkomansikan varren ja erityisesti kukkaperien karvat osoittavat viistosti alaspäin, puutarhamansikalla ylöspäin tai sivulle. Itäisestä Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva virginianmansikka on puutarhamansikkaa matalampi, sen lehdet ovat pehmeämpiä, kukat usein yksineuvoisia ja ”marjat” pienempiä, korkeintaan 2 cm, tyvestä pähkylättömiä, puutarhamansikan marjat ovat helposti jopa 5 cm ja tyveen asti pähkylällisiä. Puutarhamansikan ja virginianmansikan sivulehdyköiden lavat ovat suippotyvisiä, päältä kaljuja alta tiheäkarvaisia ja ruodillisia. Läntisestä Amerikasta kotoisin olevaa chilenmansikka on ukkomansikan tavoin kaksikotinen, lehdet ovat tummanvihreät ja nahkeat ja koko kasvi on hyvin karvainen. Chilenmansikka on alkuperäisillä paikoillaan suurihedelmäinen ja satoisa laji, kunhan sekä emi- että hedekasveja on lähellä toisiaan. Jos näin ei ole, sato jää saamatta. Näin tapahtui, kun Amerikasta tuotiin 1700-luvulla ensimmäiset chilenmansikat: ne olivat kaikki emikasveja. Mutta asia saatiin korjattua, kun siitepölyä saatiin virginianmansikoista. Näin syntyi puutarhamansikka.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page