0:00
0:00
Juhlapukuinen koiras Peruspukuinen koiras Nuori koiras Untuvikko Vanha koiras

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Kari Pihlaviita, Jouko Lehmuskallio, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Haahka

Somateria mollissima

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Raskastekoinen, pienen hanhen kokoinen merisorsa, sukeltajasorsistamme suurin. Pää suuri ja kiilanmuotoinen, kaula suhteellisen paksu. Koiras mustavalkoinen, naaras ruskeankirjava.
  • Koko: Pituus 60–70 cm, siipien kärkiväli 95–105 cm, paino 1,2–2,6 kg.
  • Pesä: Pensaiden suojassa, kallionkoloissa, rakkolevävalleilla. Pesäuntuvia paljon.
  • Pesiminen: Munii huhtikuussa 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 25–32 vrk. Poikaset oppivat lentämään 9–10 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa. Usein vieraita naaraita liittyy poikueen seuraan ja poikueet yhdistyvät lastentarhoiksi.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna merialueilla, kanta Itäisellä Suomenlahdella harva ja pesintä Perämerellä satunnaista. Taantunut viime vuosina. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 95.000–130.000 paria.
  • Muutto: Päivämuuttaja. Pääosa koiraista muuttaa sulkimaan Tanskan rannikolle touko–kesäkuun vaihteessa. Syysmuutto syys–lokakuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Itämerellä ja Pohjanmerellä. Pieni osa talvehtii Ahvenanmerellä.
  • Ravinto: Pääasiassa sinisimpukat.
  • Ääni: Koiraan keväthuuto kyyhkymäisen kumea ”auo auuo”, naaraan ääni hanhimainen ”gok-gok-gok…”.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu. Riistalintu. (Vuonna 2009 pyyntimäärä oli 4.300.) EU:n pesimäkannasta Suomessa pesii noin 40%. Maailmanlaajuisesti silmälläpidettävä, EU:ssa erittäin uhanalainen.

Juhlapukuisen koirashaahkan tuntee jo kaukaa laajalti valkeasta selkäpuolesta, tummista siipisulista, tummasta pyrstöstä ja vatsapuolesta. Päälaki on musta. Niskassa ja kaulansivuilla on vihreää, rinnassa ja kuvunseudussa ruusunpunaista värisävyä. Juhlapukuinen koirashaahka sulkii peruspukuun kesäkuussa ja on peruspukuisena yleisväriltään mustanruskea ja sillä on leveä, epäselvä silmäkulmanjuova ja suuri valkoinen siipilaikku.

Nuori koirashaahka (2. kalenterivuodellaan oleva) muistuttaa peruspukuista koirasta, mutta on etupuolelta vaaleampi ja siltä puuttuu peruspukuisen haahkan suuri valkoinen siipilaikku. Naaraspukuinen haahka (aikuinen naaras ja nuori lintu) on kauttaaltaan ruskeankirjava ja sen siipipeili on ruskea (aavistus violettia sävyä). Siipipeilin molemmin puolin on valkoinen siipijuova. Nuori haahka on syksyllä tummemman ruskea, kuviointi on epäselvempää ja sillä on epäselvä silmäkulmanjuova. Naaraspukuiset haahkalajit tunnistaa parhaiten nokan sivun höyhenpeitteisestä kiilasta. Haahkalla se on kapea ja ulottuu sieraimiin asti. Haahkan koivet ovat vihreänkeltaiset (koiras) tai vihreänharmaat (naaras). Nokka on vihertävä ja silmän värikalvo ruskea.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page