0:00
0:00
Nuori kesäpukuinen koiras Peruspukuinen koiras

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Kari Pihlaviita, Jouko Lehmuskallio, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Haapana

Anas penelope

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Keskikokoinen, lyhytkaulainen, pyöreäpäinen puolisukeltaja. Juhlapukuisen koiraan pää ja kaula punaruskeat, päälaen etuosa kermankeltainen. Siipien yläpinnalla valkoinen, lennossa näkyvä laikku. Naaras vatsapuolelta lämpimän ruskea.
  • Koko: Pituus 42–50 cm, siipien kärkiväli 75–87 cm, paino 600–850 g.
  • Pesä: Pesä tavallisesti metsässä pensaan alla, varvikossa, kasvillisuuden kätkössä. Vuorattu höyhenillä ja untuvilla.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 7–9(–13) munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 22–23 vrk. Poikaset oppivat lentämään 6 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
  • Esiintyminen: Pesii vesistöjen tuntumassa koko Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 50.000–83.000 paria.
  • Muutto: Yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluu maalis–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, joitakin yksilöitä myös Suomessa.
  • Ravinto: Kesällä laiduntaa ruohoa hanhien tapaan. Muina aikoina vesikasvit, eläinravintoa vain niukasti.
  • Ääni: Koiraan keväthuuto piiskansivallusta muistuttava vihellys ”vii-u(rr)”. Naaraan lentoääni koriseva ”kar, kar…”.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu. Riistalintu.

Haapana on keskikokoinen, ohut- ja lyhytkaulainen, pyöreäpäinen ja korkeaotsainen sorsalintu. Sen nokka on lyhyt, vaalean siniharmaa ja mustakärkinen. Juhlapukuinen koiras (loka–marraskuusta kesäkuun loppuun) on varsin korea. Pää ja kaula ovat punaruskeat, pitkälle päälaelle ulottuva otsakilpi on kermankeltainen ja rinta vispipuuronpunainen. Keskiruumiissa on hienoa harmaata vipevöintiä ja alapuoli on valkoinen. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat mustat, siipipeilin etuosa vihreäloisteinen ja takaosa musta.

Juhlapukuinen haapanakoiras sulkii kesäkuussa ja saa naarasta muistuttavan peruspuvun heinä–lokakuussa, mutta on edelleen tunnistettavissa puhtaanvalkoisen, soikiomaisen siipilaikun perusteella. Naaraspukuinen haapana (aikuinen naaras ja nuori lintu) on yhtenäisen punaruskea, mutta yksilöllinen muuntelu ja vuodenaikainen vaihtelu on poikkeuksellisen runsasta. Parhaat tuntomerkit ovat muoto, silmäkulmanjuovan puuttuminen ja puhtaanvalkoinen vatsa, joka erottuu jyrkästi muusta puvusta. Naaraspukuisella haapanalla on usein puhtaanvalkoinen siipilaikku, joka on pienempi kuin koiraalla tai puuttuu kokonaan. Haapanan koivet ovat lyijynharmaat ja silmän värikalvo on ruskea.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page