0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Harjalintu

Upupa epops

  • Heimo: Harjalinnut – Upupidae
  • Yleiskuvaus: Omalaatuisen näköinen, kirjava, suuren rastaan kokoinen, leveäsiipinen, pitkänokkainen ja töyhtöpäinen lintu. Siivet ja pyrstö mustavalkean kirjavat, pää ja rinta ruskeankeltaiset.
  • Koko: Pituus 25–29 cm, siipien kärkiväli 44–48 cm, paino 70–85 g.
  • Pesä: Ontossa puussa, pöntössä, rakennusten kolossa. Pesämateriaalina kuivat korret ja lehdet, höyhenet, kuiva lehmänlanta.
  • Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 5–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 16–18 vrk. Poikaset lentokykyisiä 26–32 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Kulttuuriympäristön laji, jota tavataan meillä säännöllisesti. Pesinyt Suomessa tiettävästi vain kerran, Porin lähistöllä vuonna 1940.
  • Muutto: Päivämuuttaja. Lajia on havaittu huhtikuusta alkaen joulukuun alkuun. Talvehtii Pohjois- ja Keski-Afrikassa.
  • Ravinto: Erityisesti lehmänlannassa elävät hyönteiset ja niiden toukat, myös muut selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Reviiriääni kauas kuuluva helmipöllömäinen ”pu-pu-pu”.

Harjalintu on omalaatuisen näköinen rastaan kokoinen lintu, jolla on mustan, valkoisen ja ruosteenkeltaisen kirjava puku. Harjalinnun pyöreäpäiset siivet ja pyrstö ovat mustavalkoiset, pää, kaula, hartiat, etuselkä ja vatsa ovat ruosteenkeltaiset. Päässä on ruosteenkeltainen ja mustapilkkuinen töyhtö, jota lintu voi nostaa pystyyn ja painaa kokoon viuhkan tavoin. Koivet ovat harmaat, nokka on mustahko ja silmän värikalvo ruskea.

Huomion kohteeksi jouduttuaan harjalintu kykenee tekemään taitavia katoamistemppuja ja voi olla ulkonäöstään huolimatta vaikea havaita. Heimonsa ainoa edustaja Euroopassa.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page