0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Harmaasieppo

Muscicapa striata

  • Heimo: Siepot – Muscicapidae
  • Yleiskuvaus: Vailla silmiinpistäviä pukutuntomerkkejä oleva harmaa pystyssä seisova sieppo. Päältä ruskeanharmaa, alta vaalea, rinnassa epäselvää viirutusta. Siivet ja pyrstö pitkät, pää suhteellisen iso ja pyöreä.
  • Koko: Pituus 13,5–15 cm, paino 13–19 g.
  • Pesä: Hyvin monenlaisissa paikoissa kuten rakennusten kolot, avopöntöt, kannonkolot, oksanhangat. Rakennettu löyhästi sammalista, naavasta ja ruohoista. Vuorattu jouhilla, karvoilla, juurikuiduilla, langanpätkillä, paperinpalasilla, höyhenillä yms.
  • Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 2–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–14 vrk. Pesäpoikasaika 10–16 vrk.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna avoimissa metsissä ja pihapiireissä koko Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 1,4–1,8 miljoonaa paria (kuuluu maamme 10 yleisimmän linnun joukkoon).
  • Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto elo-syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
  • Ravinto: Selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Sirahtava ”tsri”. Laulu vaatimatonta sirahtelua.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Suomen yleisempien lintujen joukkoon kuuluva harmaasieppo on vaatimattoman näköinen, selkäpuolelta ruskeanharmaa ja vatsapuolelta harmaanvalkeahko pikkulintu. Sen päälaki ja rinta ovat epäselvästi juovikkaita. Siivet ja pyrstö ovat pitkät ja pää on pyöreä ja suhteellisen iso. Koivet ovat mustat. Nokka on tyveltä leveä ja väriltään musta, alanokan tyvi on ruskehtava. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Harmaasieppo istuu melko pystyssä asennossa hyönteisiä tarkkailemassa yleensä avoimella paikalla. Se lehahtaa saaliin perään ja palaa pyrähdyksen jälkeen tavallisesti samalle paikalle.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page