0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Heinätavi

Anas querquedula

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Tavin kokoinen, juhlapukuista koirasta lukuun ottamatta hyvin tavinaaraan näköinen puolisukeltajasorsa. Siipipeili ei vihreä vaan harmaa. Siipi päältä harmaa, siipipeilin takana selkeä valkea juova. Nokka pitkähkö, kokonaan harmaa. Juhlapukuisella koiraalla ruskeassa päässä valkoinen silmäkulmanjuova.
  • Koko: Pituus 37–41 cm, siipien kärkiväli 59–67 cm, paino 300–400 g.
  • Pesä: Heinikossa, usein käytävällä varustettu. Vuorattu tummasävyisillä pesäuntuvilla.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 8–10 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 21–23 vrk. Poikaset oppivat lentämään 5–7 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
  • Esiintyminen: Suomessa rehevien lintujärvien melko harvalukuinen pesimälintu. Säännöllisen pesimäalueen pohjoisraja kulkee Pohjois-Karjalasta Perämerelle. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 1.300–5.000 paria. Laji on taantunut huomattavasti.
  • Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii Etelä-Euroopassa ja Afrikassa.
  • Ravinto: Kasvinosat, selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Koiraan keväthuuto rätisevä ”errrrr” (kammanpiikkiääni). Naaraalla tavimainen rääkätys.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla. Riistalintu.

Heinätavi on tavia hieman tukevampi ja isompi puolisukeltaja. Juhlapukuisen koiraan punaruskeassa päässä on leveä valkoinen silmäkulmanjuova, joka kaartuu pitkälle alas kohti niskaa. Pään ja kaulan sivu ovat tiheästi valkoviiruiset. Tumma rinta rajautuu jyrkästi vaaleanharmaisiin kupeisiin. Siiven etureuna on laajalti vaaleanharmaa, siipipeili on vaaleanvihreä ja sen molemmilta puolilla on valkoinen reunus. Kesäkuussa juhlapukuinen koiras sulkii peruspukuun, jolloin se muuttuu naarasmaiseksi, mutta siiven etureuna on kuitenkin vaaleamman siniharmaa kuin naaraspukuisen heinätavin.

Naaraspukuinen heinätavi (aikuinen naaras ja nuori lintu) muistuttaa naaraspukuista tavia, mutta eroaa siitä vaaleamman yleisvärin, isompitäpläisen kirjailun ja kirkkaamman silmäkulmanjuovan perusteella. Lisäksi silmän alapuolella on toinen epäselvempi juova ja nokan tyvellä selvä vaalea täplä (tavilla täplä on epäselvä ja vaaleanruskea). Heinätavin koivet ovat lyijynharmaat, nokka on musta (koiras) tai vihreänharmaa ja ylänokan reunassa on tummia pilkkuja (naaraspukuinen). Silmän värikalvo on ruskea.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page