Please install Adobe Flash Player to listen the sound of Hiirihaukka, Buteo buteo.

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Hiirihaukka

Buteo buteo

  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Keskikokoinen petolintu, jolla leveät siivet, lyhyt kaula ja lyhyehkö pyrstö, jonka pituus suurin piirtein siipien leveyden pituinen.
  • Koko: Pituus 46–58 cm, siipien kärkiväli 110–132 cm, paino 0,55–1 kg. Naaras kookkaampi.
  • Pesä: Yleisimmin havupuussa jonkin verran latvan alapuolella. Rakennettu risuista, vuorattu poronjäkälillä ja sammalilla ja koristeltu lehvin. Käyttää muiden petolintujen, variksen, jopa oravan vanhoja pesiä, joita parantelee. Sama pesä voi olla käytössä vuosia.
  • Pesiminen: Munii huhtikuun loppupuolella 2–6 munaa. Molemmat emot hautovat. Haudonta-aika 34–35 vrk. Poikaset lentokykyisiä 40–42 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna Metsä-Lapin rajoille asti. Viihtyy suurten metsäalueiden ja asutuksen rajavyöhykkeessä. Suomen pesimäkannaksi arvioidaan 3.500–4.500 paria.
  • Muutto: Syysmuutto alkaa elokuussa ja päämuutto tapahtuu syys–lokakuun vaihteessa. Paluu keväällä maaliskuun alusta alkaen, päämuutto huhtikuun loppupuolella. Joinakin vuosina talvehtii meilläkin (hyvät myyrävuodet). Talvehtii Afrikassa (alalaji vulpinus) ja Euroopassa (alalaji buteo).
  • Ravinto: Pikkunisäkkäät, käärmeet, sammakot, linnun poikaset sekä vähäisessä määrin hyönteiset, madot yms.
  • Ääni: Kauas kuuluva naukuna tavallisin.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Hiirihaukan siivet ovat leveät ja pyöreäkärkiset. Hiirihaukka pitää kaarrellessaan siipien levyistä pyrstöä levitettynä, siivet ovat loivassa V-asennossa ja liidossa ne ovat lähes vaakatasossa. Matkalennossa hiirihaukka lyö tavallisesti 4–5 siiveniskua, joiden jälkeen liitää siivet vaakatasossa tai hieman ylös suunnattuna (vrt. mehiläishaukka).

Suomessa tavataan hiirihaukasta buteo- ja vulpinus-rotua (alalajia). Pääosa on vulpinus-rotua, joka on nimirotua vaaleampi ja jonka ruosteenruskean pyrstön tummat juovat ovat vaaleita juovia kapeammat. Nimirotua esiintyy pesivänä ainakin Ahvenanmaalla. Nimirodun yksilöt ovat raskastekoisia, tummanruskeita ja pyrstön tummat juovat ovat vaaleita leveämpiä. Hiirihaukan koivet ovat keltaiset, nokka sinisävyinen, vahanahka keltainen ja silmän värikalvo vaihtelee kellanruskeasta tummanruskeaan.

Hiirihaukka saalistaa joko tähystyspaikalla istuen tai risteillen saalistusalueen yläpuolella. Se saattaa joskus lekutella lyhytaikaisesti (vrt. piekana).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page