0:00
0:00
Viitatiainen

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Hömötiainen

Parus montanus

  • Lat. synonyymi: Poecile montanus
  • Heimo: Tiaiset – Paridae
  • Yleiskuvaus: Melko suuripäinen paksuniskainen tiaislaji. Päälaen ”baskeri” ja leukalappu mustat. Selkäpuoli harmaa, alapuoli vaaleanharmaa, poski valkoinen.
  • Koko: Pituus 12–13 cm, paino 10–13 g.
  • Pesä: Kolo kannossa tai lahopökkelössä, harvoin pöntössä. Pesäaineksina katajankuorta, villaa, karvoja ja muutama höyhen. Sammalia hyvin vähän tai ne puuttuvat. Kovertaa itse kolon, pesii harvoin valmiiseen koloon.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 5–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 13–15 vrk. Pesäpoikasaika 15–19 vrk.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna havu- ja sekametsissä koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 0,6–1 miljoonaa paria.
  • Muutto: Paikkalintu, joka aika-ajoin vaeltaa syksyisin. Vaellukset eivät ulotu meren yli.
  • Ravinto: Siemenet, selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: 1–2 lyhyttä tavua, jota seuraa 2–4 kertaa käheää, matalaa tavua: ”tsi-tsi-tsää-tsää-tsää”. Laulu ”tjyy-tjyy­tjyy…” sarja.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu.

Hömötiainen on kuusitiaista suurempi, melko isopäinen ja paksuniskaiselta näyttävä tiainen. Sen selkäpuoli on harmaa ja vatsapuoli harmahtavan valkoinen. Päälakikalotti on himmeänmusta, kurkkulappu musta ja posket ovat valkoiset. Hömötiaisen tummilla siivillä on tuoreessa puvussa vaalea pitkittäislaikku, joka kuluneessa puvussa saattaa puuttua ja aiheuttaa sekaannusta meilläkin joskus tavattuun viitatiaiseen (Parus palustris), jonka kesällä voi bongata ainakin Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Hömötiaisen koivet ovat harmaansiniset, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page