0:00
0:00
Vanha koiras

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Jouhisorsa

Anas acuta

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Sinisorsan kokoinen, mutta pitkäkaulaisempi ja -pyrstöisempi, hoikempi ja sirompi puolisukeltaja. Siipipeili vihreä, takareunalta selvästi valkoinen. Juhlapukuinen koiras pyrstöjouhineen helppo tuntea, naaras muistuttaa sinisorsanaarasta.
  • Koko: Pituus 51–62 cm, siipien kärkiväli 79–87 cm, paino 0,9–1,1 kg.
  • Pesä: Heinikossa, rantaniityllä, pensaan suojassa, ei ilmeisesti koskaan metsässä. Vuorattu tummilla, valkokärkisillä untuvilla.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 6–11 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 22–23 vrk. Poikaset oppivat lentämään noin 7 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna soisilla rannoilla, lintuvesillä. Pesimäkanta vahvin pohjoisessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 8.000–15.000 paria.
  • Muutto: Yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto elo–syyskuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa. Suomessa satunnaistalvehtija.
  • Ravinto: Kasvinosat, selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Koiraan keväthuuto tavimainen ”krly”, naaraan rääkätys sinisorsamainen.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu. EU:n pesimäkannasta pesii Suomessa 92%. Koko Euroopan (ei EU:n) pesimäkanta on noin 300.000. Vaarantumisluokittelusta huolimatta jouhisorsa luokitellaan riistalintuihin. Pyyntimäärä vuonna 2009 oli 7.900. Maailmanlaajuisesti luokiteltu elinvoimaiseksi.

Jouhisorsa on muodoltaan pitkänomainen ja sillä on ohut ja pitkä kaula. Naaraspukuisen jouhisorsan pyrstö on suippo ja juhlapukuisella koiraalla keskimmäiset pyrstösulat ovat pidentyneet pitkiksi jouhiksi. Juhlapukuisen jouhisorsakoiraan tummanruskea pää rajautuu jyrkkänä kaulan ja rinnan valkoiseen. Valkea jatkuu kapeana kielekkeenä pään sivulle. Vatsa on valkoinen, alaperä musta ja muu ruumis pääosin vaaleanharmaa. Keskikesästä loppusyksyyn jouhisorsakoiras on peruspuvussa naaraan näköinen, mutta on vielä varmimmin tunnettavissa koiraaksi siiven peitinhöyhenten hiirenharmaasta väristä. Naaraspukuisen (aikuinen naaras ja nuori lintu) jouhisorsan kirjailu on hienompaa kuin sinisorsanaaraan, mikä saa puvun näyttämään tasaisemman harmaanruskealta.

Jouhisorsan siipipeili on vihertävä (koiras) tai ruskea (naaras) ja siipipeiliä reunustaa vain takaa valkoinen juova (sinisorsalla on valkoinen juova molemmin puolin siipipeiliä). Koivet ovat harmaat, uimaräpylä tumma, nokka harmaansininen (tyvi ja kynsi mustat) ja silmän värikalvo ruskea.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page