0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Käenpiika

Jynx torquilla

  • Heimo: Tikat – Picidae
  • Yleiskuvaus: Erikoisen näköinen ruskean ja harmaan kirjava tikkalintu. Piilotteleva, tavallisesti havaitaan yksitoikkoisen, pingottuneen piipityssarjan perusteella.
  • Koko: Pituus 16–18 cm, paino 32–43 g.
  • Pesä: Pöntössä tai puunkolossa. Ei pesäaineksia. Valtaa koloja poistamalla niistä muiden lintujen pesiä.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 4–13 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 11–19 vrk. Pesäpoikasaika 17–22 vrk.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna avoimissa metsissä Etelä-ja Keski-Suomessa, harvinaisena vielä Metsä-Lapissakin. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 5.000–15.000 paria. Kanta on taantunut voimakkaasti.
  • Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto elokuussa, kevätmuutto huhti–toukokuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
  • Ravinto: Muurahaiset ja muurahaisten munat.
  • Ääni: Yksitoikkoinen, pingottunut valittava piipitys.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Käenpiika on noin varpusen kokoinen, pitkänomainen tikkalintu, jonka höyhenpuku on ruskean- ja harmaankirjava ja kauttaaltaan hienon kehrääjämäisen kuvioinnin kirjoma. Silmiinpistävimpiä pukutuntomerkkejä ovat okrankeltainen, juovikas kurkku, niskan ja selän musta pitkittäisjuova sekä harmaa pyrstö mustahkoin poikkijuovin. Käenpiian koivet ovat vaaleanruskeat (vanha lintu) tai harmaat (nuori lintu). Nokka on vaaleanruskea (vanha lintu) tai tumman punertava (nuori lintu). Silmän värikalvo on ruskea (vanha lintu) tai kellanharmaa (nuori lintu).

Käenpiika on melko piilotteleva ja se painautuu usein jäkäläiselle alustalle suojaväriinsä luottaen. Käenpiika sihisee pesän häiritsijälle käärmemäisesti ja heiluttaa päätään kaulaansa käännellen.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page