0:00
0:00
Kuva: Simo Mikkonen Kuva: Simo Mikkonen Kuva: Simo Mikkonen Kuva: Simo Mikkonen Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Simo Mikkonen, M. & W. von Wright (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Kanahaukka

Accipiter gentilis

  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Keskikokoinen tai iso, suhteellisen lyhytsiipinen ja pitkäpyrstöinen haukka.
  • Koko: Pituus 49–64 cm, siipien kärkiväli 93–127 cm, paino 0,75–1,05 kg (koiras), 1,15–1,7 kg (naaras).
  • Pesä: Suuri risupesä yleensä puun puolivälin alapuolella. Koristelee pesää tuoreilla lehtipuun oksilla.
  • Pesiminen: Munii huhtikuun puolivälistä alkaen 3–6 munaa. Vain naaras hautoo. Haudonta-aika 35–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 38–40 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesii vanhoissa metsissä koko Suomessa. On alkujaan ollut aarnimetsien laji, mutta nykyisin laji kelpuuttaa myös pienet metsiköt. Suomen nykyiseksi kannaksi arvioidaan noin 4.300 paria.
  • Muutto: Muuttaa syys–marraskuussa ja palaa maalis–toukokuussa. Muutto suuntautuu Suomen lähialueille Itämeren ympäristöön. Talvehtii myös Suomessa.
  • Ravinto: Syö lintuja ja nisäkkäitä aina fasaanin ja jäniksen kokoluokkaan asti.
  • Ääni: Kauas kuuluva nalkuttava huutosarja sekä erilaisia naukuvia ääniä.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä, rauhoitettu.

Kanahaukka on rotevatekoinen haukka, jolla on leveät ja lyhyet siivet sekä pitkä pyrstö. Koiras on huomattavasti pienempi kuin naaras ja on helposti sekoitettavissa varpushaukkaan, etenkin naaraaseen. Kanahaukka on vatsakkaampi ja sen kyynärsiipi ja kaula ovat pidemmät. Sen pää työntyy lennossa pidemmälle ja peräosa näyttää paksummalta valkoisen yläperän tienoilla. Lennossa se näyttääkin ristin muotoiselta (varpushaukka näyttää enemmän T:n muotoiselta). Lento koostuu muutamasta nopeasta siivenlyönnistä ja vaakaliidosta. Toisinaan kanahaukka kaartelee. Kanahaukan siiveniskut ovat hitaammat kuin varpushaukan.

Vanha kanahaukka on päältä harmaa ja alapuolelta tiheästi poikkijuovainen. Iän mukana selkäpuolen siniharmaa väri kehittyy ja vatsapuolen poikkijuovat kapenevat. Nuori lintu on päältä ruskehtava ja alapuolelta pitkittäisjuovikas. Kanahaukan koivet ovat keltaiset, nokka sinimusta, vahanahka vihertävän kellertävä ja silmän värikalvo aluksi harmahtava muuttuen iän myötä kirkkaankeltaiseksi tai oranssinpunaiseksi.

Suomessa esiintyy kolme kanahaukan rotua: A. g. gentilis valtaosassa Suomea, A. g. buteoides Lapissa ja A. g. moscoviae Kaakkois-Suomessa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page