0:00
0:00
Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Käpytikka

Dendrocopos major

  • Heimo: Tikat – Picidae
  • Yleiskuvaus: Mustavalkoinen tikka, alaperä tummanpunainen. Muistuttaa valkoselkätikkaa, mutta selkä musta, alapuoli juovaton. Hartialaikut valkeat. Naaraalla päälaki musta, koiraalla niskassa punaista ja nuorella linnulla päälaki punainen.
  • Koko: Pituus 23–26 cm, siipien kärkiväli 38–44 cm, paino
    70–105 g.
  • Pesä: Pesäkolo tavallisimmin haavassa. Sama kolo on harvoin käytössä yhtä pesimäkautta kauempaa.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 4–7 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 10–12 vrk. Poikaset lentokykyisiä 20–25 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Yleisin tikkalajimme. Pesii kaikenlaisissa metsissä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 300.000–700.000 paria.
  • Muutto: Paikkalintu, jolla on muutamien vuosien välein mittavia vaelluksia syyskesällä ja syksyllä.
  • Ravinto: Talvisin käyttää ravinnokseen käpyjen siemeniä, joita avaa “käpypajassaan”. Muina vuodenaikoina ravinto monipuolisempaa, hyönteisiä ja joskus lintujen poikasia ja munia. Vierailee talvisin myös lintulaudoilla.
  • Ääni: Metallinen ja kova ”kjik”. Rummuttaa. Poikaset pitävät pesässä jatkuvaa kilkatusääntä.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Käpytikka on mustavalkopunainen tikkalaji. Sillä on suuret, valkoiset hartialaikut. Alaperä on kirkkaanpunainen ja muu vatsapuoli vaalea (usein tahriutunut pihkasta, jolloin vatsapuoli on tummasävyisempi). Käpytikalla on musta viiksijuova ja kaulansivunjuova, joka rajaa posken ja korvanpeitinhöyhenten alueen yhtenäisen valkoiseksi. Käpytikkanaaraalla päälaki on kokomusta, koiraalla niskassa on punaista ja nuorella linnulla päälaki on punainen. Käpytikan koivet ovat vihertävänharmaat ja nokka vaaleatyvisesti harmaa. Silmän värikalvo on punainen (aikuinen lintu) tai ruskea (nuori lintu).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page