0:00
0:00
Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Kottarainen

Sturnus vulgaris

  • Heimo: Kottaraiset – Sturnidae
  • Yleiskuvaus: Yleisväriltään mustahko, purppuran- ja vihreän metallinkiiltoinen, keltanokkainen lyhytpyrstöinen varpuslintu. Muistuttaa lennossa tilheä. Yleisesti sekoitetaan mustarastaaseen, mutta kottarainen on lyhytpyrstöinen ja liikkuessaan kottarainen askeltaa kun taas mustarastas yleensä hyppii. Nuori lintu kauttaaltaan ruskea.
  • Koko: Pituus 19–22 cm, paino 59–88 g.
  • Pesä: Kolossa, tai pöntössä. Rakennettu oljista, kuivista lehdistä, korsista ja muutamasta höyhenestä.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 3–8 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 11–14 vrk. Pesäpoikasaika 17–25 vrk.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna asutuilla seuduilla koko maassa, harvinainen Lapissa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 50.000–80.000 paria. Laji on taantunut.
  • Muutto: Päivämuuttaja. Syysmuutto syys–marraskuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtii Pohjanmeren maissa. Talvihavaintoja myös Suomesta.
  • Ravinto: Selkärangattomat eläimet, marjat, siemenet.
  • Ääni: Kutsuäänenä karkea surahdus, laulu vaihtelevaa ja vivahteikasta lavertelua, taitavia matkintoja.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Pesimäpukuinen kottarainen on keltanokkainen ja lyhytpyrstöinen, höyhenpuvultaan mustahko, purppuran- ja vihreän metallinkiiltoinen ja valkopilkkuinen. Nuori kottarainen on tummanokkainen, kauttaaltaan vaaleanruskea ja epäselvästi juovikas. Nuori kottarainen alkaa sulkasadon aikuisen pukuun heinäkuussa. Sulkasato etenee höyhenaloittain ja syyskesällä sulkiva nuori kottarainen on puvultaan hyvin kirjava: osa siipisulista ja höyhenistä on väriltään nuoruuspukuisen linnun vaaleanruskeita ja osa aikuisen linnun mustahkoja sulkia ja höyheniä.

Talvipuvussa kottarainen on tumma, kauttaaltaan kellanvalkeiden pilkkujen täplittämä. Kottaraisen koivet ovat punertavanruskeat. Nokka on pesimäpuvussa sitruunankeltainen, alanokka tyveltä siniharmaatyvinen (koiras) tai vaaleanpunertava (naaras). Nuoren ja talvipukuisen linnun nokka on ruskehtava. Kottaraisen silmän värikalvo on tummanruskea (koiras) tai ruskea ohuella kellanvalkoisella renkaalla (naaras).

Keskikesästä lähtien kottaraiset alkavat kerääntyä parviksi. Suurissa yöpymisparvissa voi olla tuhansia lintuja.

Rengastuksen pioneeri

Ensimmäiset lintujen alumiinirengastamiset tapahtuivat 1899, maa oli Tanska ja lintulaji kottarainen. Kestävä merkintä paransi lintujen muuttoseuraamista radikaalisti ja rengastamisen myötä alettiin saada varmistettua tietoa muuttoreiteistä ja aikatauluista.
Suomessa ensimmäiset rengastukset tehtiin 1913. Sadan vuoden aikana rengastuksia on meillä tehty yli 10 miljoonaa ja havaintoja rengastetuista linnuista on noin miljoona.

Haital Lista

Kottarainen on päässyt IUCN:n listalle – eikä suinkaan sen takia, että sen olemassaolosta oltaisiin huolissaan (lukumääräksi arvioidaan noin 100 miljoonaa). Listalla kottarainen on luokiteltu 100 haitallisimman vieraslajin joukkoon. Haitallisuus koskee erityisesti Länsi-Australiaa, jossa hallitus on palkannut kottaraisten ampujia vähentämään kantaa. Kottarainen tuotiin Australiaan 1800-luvulla tarkoituksena hävittää haitallisia viljaa tuhoavia hyönteisiä. Tulos oli kuitenkin toisenlainen – kottaraiset ovat harmi taloudelle syömällä viljeltyjä hedelmiä ja myös uhka lajien monimuotoisuudelle.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page