0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Mehiläishaukka

Pernis apivorus

  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Hiirihaukkaa muistuttava petolintu. Pitkäsiipisempi ja -pyrstöisempi, pää työntyy enemmän esiin lentokuviossa. Liitolennossa alaspäin kaartuvat siivet.
  • Koko: Pituus 52–59 cm, siipien kärkiväli 110–132 cm, paino 510–1.160 g.
  • Pesä: Risupesä puussa keskimäärin 10 m:n korkeudessa. Koristeltu tuoreilla lehvillä (yleensä runsaammin kuin muilla petolinnuilla).
  • Pesiminen: Munii toukokuun lopulla 2–3 munaa. Molemmat emot hautovat. Haudonta-aika 32–36 vrk. Poikaset lentokykyisiä 40 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna Metsä-Lapin rajoille asti, esiintymisen painopiste eteläinen. Suosii sekametsiä. Suomen kannaksi on arvioitu noin 1.500 paria.
  • Muutto: Talvehtii trooppisessa Afrikassa. Syysmuutto alkaa heinäkuun loppupuolelta alkaen ja päättyy jo lokakuuhun mennessä. Kevätmuutto touko–kesäkuussa.
  • Ravinto: Pääravintona kimalaiset ja ampiaiset. Hyönteisten ollessa vähissä (keväällä) käyttää ravinnokseen myös lintujen munia ja poikasia. Tuo pesään poikasilleen ravinnoksi kimalaisten ja ampiaisten vahakennoja.
  • Ääni: Vaiteliaampi kuin muut isot haukat. Tavallisin ääni heleästi kiljuva huuto.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.

Mehiläishaukka on hiirihaukan kokoinen petolintu, mutta on pitkäsiipisempi ja -pyrstöisempi. Lennossa nähtynä kapea pää on käkimäisesti esiin työntyvä, liidossa alaspäin kaartuvat siivet ovat ilman siiventaipeen kulmaa (vrt. hiirihaukka). Mehiläishaukasta esiintyy useita värimuunnoksia. Toiset yksilöt ovat hiirihaukkamaisen ruskeita ja toiset hyvin vaaleita kalasääsken tapaan. Myös siiven alapinnan väritys muuntelee, mutta yleensä siiven takareuna on tumma ja kyynärsulissa on kaksi–kolme täplistä koostuvaa tummaa poikkijuovaa. Hyvinä tuntomerkkeinä ovat muoto ja habitus (jonka ajan myötä tarkkailemalla oppii erottamaan) sekä lähietäisyydeltä näkyvä pyrstön kuviointi: pyrstön kärjessä on leveä tumma vyö ja pyrstön tyviosassa kaksi lähekkäistä tummaa juovaa. Koivet ovat keltaiset, nokka musta ja sen vahanahka päältä tummanruskea ja alta keltainen. Mehiläishaukan suun läheiset höyhenet ovat suomumaisia (sopeutuma ravintoeläinten pistojen torjumiseen). Mehiläishaukan silmän värikalvo on aikuisilla linnuilla keltainen ja nuorilla yksilöillä harmahtava.

Mehiläishaukkakantamme on taantunut jo pidemmän aikaa. Pesimäaikana mehiläishaukka on piilotteleva ja pesä on vaikea löytää.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page