0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, M., W. & F. von Wright: Pohjolan linnut värikuvin. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Merikotka

Haliaeetus albicilla

  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Hyvin suuri kotka. Leveät siivet, lyhyehkö pyrstö ja pitkä kaula sekä voimakas nokka. Lennossa näyttää “lentävältä matolta”.
  • Koko: Pituus 78–100 cm, siipien kärkiväli 1,9–2,4 m, paino 4–6 kg (koiras), 5–7 kg (naaras).
  • Pesä: Suuri risulinna tav. petäjän latvaosassa (ei yleensä kuitenkaan aivan latvassa kuten kalasääskellä). Käytössä vuosia.
  • Pesiminen: Munii huhtikuun alkupuolelta alkaen 1–3 munaa (tavallisesti 2). Molemmat emot hautovat, tosin koiras vain lyhyitä aikoja. Haudonta-aika 42–45 vrk. Poikaset lentokykyisiä 70–77 vrk:ssa. Arka ja häiriöaltis pesinnän alkuvaiheessa. Sukukypsä 5–6 vuoden iässä.
  • Esiintyminen: Pesivänä merialueiden rannikolla ja Lapin suurten tekoaltaiden ja järvien ympäristössä. Yleistynyt 1970-luvun lopulta alkaen; nykykannaksi arvioidaan 450 paria.
  • Muutto: Syys–marraskuussa Itä- ja Pohjanmeren alueelle. (Osa saattaa muuttaa Etelä-Eurooppaan saakka.) Palaa maalis–huhtikuussa. Osa talvehtii myös meillä erityisesti Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Maamme kautta muuttaa myös Jäämeren lintuja.
  • Ravinto: Kalat, linnut, raadot ja haaskat.
  • Ääni: Harmaalokin kaklatusta muistuttava sarja.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla (onkin Ahvenanmaan maakuntalintu). Myös merikotkan pesäpuu on rauhoitettu.

Merikotka on Suomen suurin lintu, kun perusteena on siipien kärkiväli. Siivet ovat paitsi pitkät, myös leveät. Pyrstö on suhteellisen lyhyt ja muodoltaan tylpän kolmiomainen. Nokka on suuri, ja yhdessä pitkähkön kaulan kanssa lentävän merikotkan profiili näyttää ikään kuin ”lentävästä matosta” työntyisi esiin samanpituinen uloke sekä eteen- että taaksepäin.

Vanhan merikotkan yleisväri on lähes tasaisen ruskea, pää on kellanruskea ja pyrstö puhtaan valkoinen. Nuori merikotka on puvultaan tumman punaruskea levein mustin höyhenkärjin. Pyrstö on tumma, mutta voi loistaa vaaleana alapuolelta taivasta vasten. Siipien alapinnalla on peitinhöyhenissä kapea vaalea siipijuova ja myös kainalot ovat valkeat. Nuori lintu muuttuu aikuisen näköiseksi vasta 4–5-vuotiaana. Esiaikuinen merikotka muistuttaa jo aika paljon vanhaa lintua. Sen pyrstö on suurimmaksi osaksi valkoinen, mutta sillä on kuitenkin pyrstön kärjessä kapea tumma kärkivyö. Kaikenikäisten merikotkien koivet ovat keltaiset. Vanhan linnun nokka, vahanahka ja silmän värikalvo ovat keltaiset. Nuoren merikotkan nokka on musta, vahanahka vihertävänruskea ja silmän värikalvo ruskea.

Merikotkakanta taantui 1800-luvun lopulla voimakkaasti vainon vuoksi. Heikoimmillaan kanta oli 1920-luvulla, jonka jälkeen laji runsastui. Kanta kärsi ympäristömyrkyistä 1960- ja 1970-luvuilla ja laji kävi Suomessa jo sukupuuton partaalla. 1975 Suomessa varttui vain neljä merikotkan poikasta. Talviruokinnan ansiosta kanta on uudelleen elpynyt, ja vuonna 2016 luku oli 468. Merikotka on yksi onnistuneen luonnonsuojelun symboleista.

Pitkäikäinen lintu

Vanhin Suomesta (Ahvenanmaan Föglöstä) löydetty merikotka oli rengastietojen (Ruotsissa rengastettu) mukaan elänyt 32-vuotiaaksi, mikä tilastojen mukaan on luonnossa eläneiden merikotkien maailmanennätys.

Arvokas lintu

Merikotka luokitellaan Suomessa vaarantuneisiin lajeihin ja sen tappaminen tulee melko kalliiksi tekijälleen. Ympäristöministeriön päätöksellä merikotkan hinnaksi on määritelty 7.400 € (korkein hinta kaikista lintulajeistamme, vastaa noin 3,5 laulujoutsenta tai yli 200 fasaania).

Pisimmät siivet

Merikotka on pitkäsiipisin lintumme; siipien kärkiväli on pisimmillään lähes 2,5 metriä. Euroopan pitkäsiipisin petolintu on munkkikorppikotka (Aegypius monachus), jonka siipien kärkiväli voi olla lähes 3 m. Koko maapallomme linnuista ennätyspitkä siipien kärkiväli on jättiläisalbatrossilla (Diomedea exulans), 3,7 m. Kun koko evoluutio otetaan mukaan, siipien ennätyskärkiväli tuplaantuu; 25–28 miljoonaa vuotta sitten elänyt Pelagornis sandersi pitää hallussaan lentävien lintujen kaikkien aikojen siipien kärkiväliennätystä, 6,1–7,4 metriä.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page