0:00
0:00
Nuori koiraskorpimetso

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio,M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Metso

Tetrao urogallus

  • Heimo: Aitokanat – Phasianidae
    Alaheimo: Metsäkanat – Tetraoninae
  • Yleiskuvaus: Koiras isokokoinen yleisväriltään tumma, suuripyrstöinen metsäkanalintu. Naaras ruskeasävyinen, koirasta huomattavasti pienikokoisempi.
  • Koko: Pituus 54–90 cm, siipien kärkiväli 87–125 cm, paino keskimäärin 4 kg (vanha koiras), 1,9 kg (vanha naaras). Nuoret linnut kevyempiä. Painavimmat yksilöt Etelä-Suomessa.
  • Pesä: Naaraan tekemä syvennys hyvässä kätkössä pienen puun tai pensaan alla tai varvikossa.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 6–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 24–29 vrk. Poikaset osaavat auttavasti lentää 24–29 vrk:n kuluttua.
  • Esiintyminen: Elää laajoilla metsäalueilla ja suosii soiden pilkkomia vaihtelevia kangasmetsäkuvioita, vanhoja (aarnio)metsiä, mutta kelpuuttaa myös varovaisesti käsitellyt talousmetsät. Harvinaistunut viime vuosikymmeninä. Vuoden 2015 kannaksi arvioitiin 540.000 yksilöä. Harvinaistumisen syynä ovat lähinnä metsien ikärakenteessa tapahtuneet muutokset, suojapaikkojen väheneminen metsänhoidon toimenpiteiden takia (raivaukset ym.), soidinpaikkojen tuhoutuminen ja pienpetokantojen (supikoira) lisääntyminen.
  • Muutto: Paikkalintu, jonka tiedetään vain hyvin niukasti liikkuvan etäämmälle. Ei ole reviirilintu, pesimäkauden ulkopuolella koiraat liikkuvat ryhminä samoin kuin naaraatkin.
  • Ravinto: Kesällä erilaisia silmuja, versoja ja siemeniä. Syksyllä marjat ja vilja. Talvinen ravinto koostuu lähes pelkästään männynneulasista, joita etsii matalista, kitukasvuisista ns. hakomismännyistä.
  • Ääni: Soidinääni käsittää kolme osaa: näppäilyn, hiomisen ja kulauksen. Lentoon lähtöön liittyy kuuluva siipiääni.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu. Muiden metsäkanalintujen tapaan riistalintu. (Huippuvuonna 1980 metsosaalis oli 120.000 yksilöä, vuonna 2010 luku oli 32.000.)

Metso(koiras) on suurin kanalintumme. Koiras (kukko) on pääosin metallinkiiltoisesti musta. Suuri pyrstö on musta ja valkopilkkuinen. Silmän päällä on punainen ”kulmakarva”. Metsonaaras (koppelo) muistuttaa teerinaarasta, mutta on teertä isompi ja siltä puuttuu selvä siipijuova. Kaula on kuviottoman ruosteenpunainen ja pyrstö on pyöristynyt.

Metsolla on näyttävä ryhmäsoidin, johon vain muutama kukko osallistuu. Koppelo valitsee itselleen parittelukumppanin soidintelevien metsojen joukosta. Metsokoiras on soidinpaikkauskollinen ja naaras puolestaan hakeutuu vain sellaisille soidinpaikoille, jotka täyttävät soidinpaikan ”laatuvaatimukset”. Häiriintyneitä ihmisten ilmoille eksyviä metsoja tavataan kevätaikaan vuosittain. Häiriökäyttäytyminen johtunee siitä, että metsosoitimelle ei saavu naaraita soidinpaikalla tapahtuneiden ympäristömuutosten vuoksi.

Metso on Keski-Suomen maakuntalintu ja on kuvattuna maakunnan vaakunassakin.

Korpimetso

Korpimetso ja korpikoppelo (naaras) ovat metson ja teeren risteymiä, yleensä naarasmetson ja koirasteeren, mutta uusimpien DNA-tutkimusten mukaan myös toisin päin. Korpimetsot soidintavat pääasiallisesti teerien soidinpaikoilla.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page