Nokikana ja mustajoutsen

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio (kuvattu Australiassa). All rights reserved.

Mustajoutsen

Cygnus atratus

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Lähes musta suurikokoinen vesilintu, jolla punainen nokka.
  • Koko: Pituus 110–140 cm, siipien kärkiväli 1,6–2 m, paino 3,7–8,7 kg.
  • Pesä: Kasviaineksesta kuivalle maalle tai kelluvaksi rakennettu suuri pesäkeko.
  • Pesiminen: Ei pesi Suomessa. Pesii suurina yhdyskuntina Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Munamäärä pesissä 1–14, yli 8–9 munaa sisältävät pesät ovat kahden naaraan munimia. Tavallisin munamäärä 5–6. Haudonta-aika 35–48 vrk. Poikaset lentokykyisiä 150–170 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Suomessa satunnaisesti tavattu laji. Nähdyt yksilöt ovat olleet tarhakarkulaisia.
  • Muutto: Ei ole varsinaisella esiintymisalueellaan muuttolintu. Nuoret yksilöt kiertelevät kuitenkin jonkin verran.
  • Ravinto: Vesi- ja rantakasvien osat.
  • Ääni: Ääntelee kujertaen.

Mustajoutsen on suurikokoinen, lähes kokonaan musta joutsenlaji. Mustajoutsenen alula (pikkusiipi), käsisulat ja uloimmat kyynärsulat ovat valkoiset (valkoinen väri näkyy vain lennossa). Mustajoutsenen nokka on lähes kokopunainen ja vain kärkiosaltaan hieman valkoinen. Silmän värikalvo on punertava. Jalat ovat mustat. Nuori lintu on ruskehtavanharmaa vaalein höyhentenkärjin ja sen nokka on vaaleampi.

Mustajoutsenta tarhataan Keski-Euroopassa, mutta sillä on Euroopassa myös pieniä luonnonvaraisia kantoja. Lintubongarit eivät kuitenkaan saa sen havainnosta pisteitä, koska lajia ei ole hyväksytty alalajiksi. Eurooppalaiset “villit” mustajoutsenet ovat tarhakarkulaisten jälkeläisiä, joita voi harvoin bongata myös Suomessa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page