0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Mustakurkku-uikku

Podiceps auritus

  • Heimo: Uikut – Podicipedidae
  • Yleiskuvaus: Pienikokoinen, hyvin värikäs uikkulintu. Mustassa päässä oranssinpunainen viuhkamainen pieni töyhtö, vatsapuoli punaruskea.
  • Koko: Pituus 31–38 cm, siipien kärkiväli 46–55 cm, paino 400–720 g.
  • Pesä: Kuolleista kasveista kyhätty kelluva lautta, ankkuroitu vesikasveihin tai pohjaan. Sijaitsee yleensä ilmaversoisen kasvillisuuden joukossa, harvoin näkyvästi.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 4–6 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 22–25 vrk. Poikaset lentokykyisiä 55–60 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesivänä Suomessa Etelä-Lappiin asti reheväkasvustoisilla järvillä ja lammilla. Muuttoaikana muunkinlaisissa vesistöissä kuten merialueilla. Pesimäkannaksi arvioitu 1.500–3.300 paria.
  • Muutto: Yömuuttaja. Syysmuutto elo–marraskuussa, paluu huhtikuun puolivälistä alkaen. Talvehtimisalueina Länsi-Eurooppa ja itäinen Välimeri.
  • Ravinto: Pääasiassa hyönteiset ja äyriäiset (2/3-osaa ravinnosta).
  • Ääni: Melko hentoja, mutta kauas kuuluvia. Tavallisin sointuva hyrinä.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla. EU:n pesimäkannasta pesii Suomessa 48%. Koko Euroopan (ei EU:n) pesimäkanta on noin 6.000–11.000. Maailmanlaajuisesti luokiteltu vaarantuneeksi.

Aikuisen mustakurkku-uikun otsa, päälaki, kurkku ja posket ovat mustat, pään sivuilla silmän takana on oranssinpunaisia, viuhkamaisesti siirottavia höyheniä, joista muodostuu lyhyt töyhtö pään takaosaan. Kaula ja kupeet ovat punaruskeat ja selkäpuoli on musta. Nokka on musta, aivan kärjestä keltainen, silmän värikalvo on oranssinpunainen ja koivet vihertävänmustat ja varpaissa on uimaliuskat. Nuori mustakurkku-uikku on päälaelta ja niskasta musta. Selkäpuoli on tummanruskehtava ja valkoisessa poskessa on tummia juovia. Vatsapuoli on vaalea. Nokka on vaaleampi kuin aikuisen.

Mustakurkku-uikku muistuttaa Suomessa harvinaisuutena tavattavaa mustakaulauikkua (P. nigricollis). Mustakaulauikun (vanha lintu) kaula on musta (mustakurkku-uikulla punaruskea). Nuoret ja talvipukuiset linnut muistuttavat suuresti toisiaan. Kaikissa puvuissa pään muoto on tärkeä tuntomerkki. Mustakaulauikun otsa on jyrkkä, päälaki on pyöristynyt ja pään korkein kohta on silmän päällä, kun taas mustakurkku-uikun päälaki on tasaisesti taaksepäin kohoava.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page