0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Mustatiira

Chlidonias niger

  • Heimo: Tiirat – Sternidae
  • Yleiskuvaus: Pienehkö kevyesti lentävä tiira. Juhlapukuisen linnun pää ja vatsa mustat; siipi, pyrstö ja siiven alapeitinhöyhenet harmaat.
  • Koko: Pituus 22–26 cm, siipien kärkiväli 56–62 cm, paino 60–75 g.
  • Pesä: Kelluvilla vesikasvikasautumilla tai uikkujen vanhalla pesällä, huolimattomasti vesikasveista kyhätty.
  • Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 2–3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 20–23 vrk. Poikaset lentokykyisiä 20–23 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesii harvalukuisena makeavetisissä kosteikoissa Oulun korkeudelle asti. Suomen kannaksi on arvioitu 15–25 paria.
  • Muutto: Syysmuutto heinä–syyskuussa, palaa toukokuussa. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Afrikassa.
  • Ravinto: Hyönteiset, selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Terävä ”kit”, hieman nenäsointinen ”kjie, kjie”.
  • Uhanalaisuus: Äärimmäisen uhanalainen, rauhoitettu.

Kesäpukuisen mustatiiran pää ja koko alapuoli ovat noenmustat lukuun ottamatta vaaleanharmaata alaperää. Selkä, pyrstö, yläperä ja siivet ovat harmaat. Nuori mustatiira on selkäpuolelta harmaa ruskein höyhenreunuksin. Alapuoli, otsa, kaula ja niskansivut ovat valkoiset. Pää on tumma. Mustatiiran jalat ovat punertavanruskeat (vanha lintu) tai kellertävät (nuori lintu). Vanhan linnun nokka on musta, nuoren keltatyvisesti (alanokka) tumma. Silmän värikalvo on tummanruskea.

Mustatiira muistuttaa satunnaisena Suomessa tavattavaa valkosiipitiiraa (C. leucopterus), mutta mustatiiran nokka on pidempi, jalat lyhyemmät, siivet kapeammat ja pyrstön kärki lovellinen. Valkosiipitiiran valkoinen pyrstö sekä siiven etureunan väri (päältä valkoinen ja alta musta) ovat parhaat erottavat värituntomerkit.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page