0:00
0:00
Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Mustaviklo

Tringa erythropus

  • Heimo: Kurpat – Scolopacidae
  • Yleiskuvaus: Kurppien suureen heimoon kuuluva kahlaaja. Hieman punajalkavikloa suurempi, hoikempi ja pitkäjalkaisempi. Siivellä ei siipijuovaa. Selässä valkoinen sikarinmuotoinen alue, joka ulottuu yläperään asti. Vanha lintu lähes musta, nuori muistuttaa punajalkavikloa, mutta vaaleampi.
  • Koko: Pituus 29–33 cm, siipien kärkiväli 59–66 cm, paino 125–160 g.
  • Pesä: Kuoppa avoimesti mäntykankaalla tai hakkuuaukealla, pesämateriaalina jäkälä, kuivat lehdet, korret, kaarnanpalat yms.
  • Pesiminen: Munii toukokuun loppupuolella 4 munaa. Mahdollisesti vain koiras hautoo, haudonta-aika 23–24 vrk. Poikaset lentokykyisiä 23–35 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna kuivilla kangasmailla Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 10.000–25.000 paria.
  • Muutto: Yömuuttaja. Vanhojen lintujen syysmuutto kesäkuun alun ja elokuun välillä, nuorten elo–lokakuussa. Kevätmuuttokausi toukokuussa (täsmällisesti ajoittunut ja lyhyt). Talvehtii Länsi-Afrikassa ja Välimeren maissa.
  • Ravinto: Selkärangattomat eläimet. Etsii ravintonsa usein syvemmästä vedestä kuin muut viklot, jopa uiden.
  • Ääni: Kirkas ”tuit”.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä, rauhoitettu.

Mustaviklo on siro ja pitkäkoipinen, punajalkavikloa hieman kookkaampi kahlaaja. Kesäpukuinen mustaviklo on noenmusta ja yläpuolelta valkopilkkuinen. Siivellä ei ole siipijuovaa ja selässä on hohtavanvalkoinen sikarinmuotoinen alue. Lennossa koivet ulottuvat pitkälti pyrstön kärjen taakse. (Muuttoparvissa koivet ovat sisäänvedetty, mikä saattaa vaikeuttaa tunnistamista.) Nuori mustaviklo muistuttaa punajalkavikloa, mutta siltä puuttuu punajalkaviklon leveälti valkoinen siiven takareuna ja lisäksi se on yleisväriltään punajalkavikloa vaaleampi ja harmaampi. Mustaviklon koivet ovat tummanpunaiset (vanha lintu) tai oranssinpunaiset (nuori lintu). Nokka on mustanruskea (alanokan tyvi punertava) ja silmän värikalvo ruskea.

Alkukesän syysmuuttajia?

Mustaviklonaaraiden poismuutto alkaa jo kesäkuun alussa ja juhannukseen mennessä ne ovat jättäneet maamme (ja poikasensa). Vielä varhaisempia poismuuttajia voivat olla pesimättömät töyhtöhyypät, joiden poismuutto saataa ajoittua toukokuun lopulle.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page