0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Pähkinähakki

Nucifraga caryocatactes

  • Heimo: Varikset – Corvidae
  • Yleiskuvaus: Närhen kokoinen, tummanruskea, valkopilkkuinen varislintu. Alaperä ja pyrstön kärki valkeat. Nokka pitkä ja kapea.
  • Koko: Pituus 32–35 cm, siipien kärkiväli 49–53 cm, paino 135–190 g.
  • Pesä: Yleensä pienessä kuusessa. Rakennettu risuista, lahopuusta, naavasta, katajankuoresta, vuorattu kuivilla heinillä.
  • Pesiminen: Munii maalis–huhtikuussa 3–5 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 18–19 vrk. Pesäpoikasaika 24–26 vrk. Poikaset seuraavat emoja jopa neljä kuukautta.
  • Esiintyminen: Nimirotua tavataan pesivänä Lounais-Suomessa kuusivaltaisissa pähkinäpensasta ja tammea kasvavissa metsissä. Siperialaista rotua (N. c. macrorhynchos) tavataan pesivänä esimerkiksi Hämeen ja Vaasan seuduilla. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 2.000–3.500 paria.
  • Muutto: Paikkalintu, jonka nuoret yksilöt vaeltavat vaihtelevasti. Siperialaisella rodulla on vaelluksia epäsäännöllisesti elo–lokakuussa.
  • Ravinto: Pähkinät, siemenet (siperialainen rotu on erikoistunut syömään sembramännyn siemeniä), jossain määrin selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Käheä, matala huutosarja ”kree-kree-kree”. Laulu hiljaista rupattelua.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Pähkinähakki on närhen kokoinen, tummanruskea, valkopilkkuinen varislintu, jonka alaperä ja pyrstön kärki ovat valkoiset. Päälaki on tasaisen tummanruskea ja siipi mustanruskea. Nimirodun ja siperialaisen rodun erottaminen on vaikeaa; siperialaisen rodun nokka on hieman pidempi ja kapeampi kuin nimirodun ja siperialaisen rodun pyrstön kärjessä on enemmän valkoista. Pähkinähakin koivet ja nokka ovat mustat, silmän värikalvo on ruskea.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page