0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Pikkutylli

Charadrius dubius

  • Heimo: Kurmitsat – Charadriidae
  • Yleiskuvaus: Kurmitsojen heimoon kuuluva, tylliä muistuttava kahlaaja. Silmärengas keltainen, siipijuova kapea, lähes huomaamaton.
  • Koko: Pituus 15–18 cm, siipien kärkiväli 32–35 cm, paino 33–44 g.
  • Pesä: Matala syvennys soralla tai hiekalla, pesämateriaalia vain niukasti (simpukankuoria, neulasia, korren palasia yms.).
  • Pesiminen: Munii toukokuussa 4 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 22–28 vrk. Poikaset lentokykyisiä 21–32 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia ja etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
  • Esiintyminen: Laajojen, lähes kasvittomien rantojen ja kenttien (täyttömaa-alueet, sorakuopat) laji. Suomen kannaksi arvioitu 4.000–6.000 paria.
  • Muutto: Syysmuutto heinä–syyskuussa, paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii itäisen Välimeren alueella ja itäisessä Afrikassa. Muuttoaikoina mieluimmin makeavetisten vesistöjen äärellä.
  • Ravinto: Pienet selkärangattomat eläimet, hyönteiset, hämähäkit, etanat.
  • Ääni: Kutsu- ja varoitus voimakas ”piy”.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä, rauhoitettu.

Pikkutylli muistuttaa tylliä, mutta on kooltaan pienempi, ohut- ja pitkänokkaisempi, keltainen silmärengas on selkeämpi ja siltä puuttuu tyllille tyypillinen näkyvä siipijuova. Pään kuviointi muistuttaa tyllin vastaavaa, mutta musta naamari päättyy korvanpeitinhöyhenten takana kulmikkaana (ei pyöristyvänä) ja päälaella mustaa juovaa ja hiekanruskeaa niskaa erottaa valkoinen höyhenalue. Pikkutyllin nokka on lähes yksivärinen (musta, alanokan tyvi on vaaleampi), tyllin nokka on selkeästi kaksivärinen (oranssi-musta).

Pikkutyllin rinnassa ja kaulansivuilla on musta poikkivyö. Selkäpuoli on hiekanruskea ja vatsapuoli valkoinen. Pikkutyllin koivet ovat vaaleanpunertavat ja silmän värikalvo on ruskea. Silmien ympärillä on keltainen silmärengas, joka nuorella pikkutyllillä on vain heikosti näkyvä. Nuorelta pikkutylliltä puuttuu pään alueelta musta väri kokonaan. Otsa, kurkku ja niska ovat valkoiset ja silmäkulmanjuova on epäselvä ja väriltään kellertävänruskea. Lisäksi nuoren pikkutyllin selän höyhenissä on kapeat kellertävät höyhenreunat. Ravintoa etsiessään pikkutylli naputtelee jalallaan maata saadakseen pienet eliöt liikkeelle.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page