© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Punakaulahanhi

Branta ruficollis

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Pienikokoinen hanhi, joka läheltä nähtynä on hyvin värikäs, mutta näyttää kauempana ollessaan lähes mustalta.
  • Koko: Pituus 54–60 cm, siipien kärkiväli 1,1–1,25 m, paino 1–1,5 kg.
  • Pesä: Matala syvennys maassa, vuorattu heinillä, sammalilla ja untuvilla.
  • Pesiminen: Munii kesäkuussa 6–7 munaa, haudonta-aika 23–25 vrk. (Puutteellisesti tunnettu laji, jonka pesimäbiologiasta moni asia on tuntematon; esimerkiksi milloin poikaset saavuttavat lentokyvyn.) Pesii mielellään jonkin petolinnun (piekana, muuttohaukka) pesän läheisyydessä (ilmeisesti suojavaikutus saalistajiin). Muodostaa pesiessään löyhiä kolonioita.
  • Esiintyminen: Pesii Objoesta itään Taimyrin niemimaalle asti Keski-Siperiassa tundralla. Suomessa lajia tavataan lähinnä arktisten vesilintujen muuton yhteydessä muiden hanhien parvissa. Talvehtii Mustanmeren alueella. Laji on huonosti tunnettu ja ilmeisesti voimakkaasti taantunut viime vuosikymmeninä. 1950-luvun puolivälissä arvio koko maailman pesimäkannaksi oli 50.000 yksilöä, mikä on vähentynyt 38.500 yksilöön (2003–2005). Laji on maailmanlaajuisesti erittäin uhanalainen.
  • Muutto: Tavataan syysmuutolla syys–lokakuussa ja useimmin kevätmuuttajana välillä huhtikuun loppu–kesäkuun alku.
  • Ravinto: Erilaiset kasvit ja myös sänkipeltojen varisseet jyvät. Laiduntaa mielellään kuivalla maalla.
  • Ääni: Kimeitä törähdyksiä.

Punakaulahanhi on pienikokoinen ja läheltä nähtynä eksoottisen värikäs hanhilaji, joka hyvässä valaistuksessa on helppo tuntea, mutta kauempaa nähtynä vaikuttaa kokonaan tummalta. Punakaulahanhi on sepelhanhea pienempi, kaula on hyvin paksu ja nokka hyvin lyhyt. Punakaulahanhen selkäpuoli on lähes musta, siivissä on kaksi valkoista siipijuovaa. Kupeet ja alaperä ovat valkoiset samoin kuin näkyvä kupeiden pitkittäisvyökin. Vatsa on musta rintaan asti; rinta, kaula ja kuvunseutu ovat tumman punaruskeita samoin kuin posket. Punaruskeita alueita reunustaa kapea valkoinen juova. Niska ja pää ovat mustat lukuun ottamatta silmän ja nokan välistä valkoista täplää. Nuori lintu muistuttaa aikuista, mutta tummat alueet ovat ruskehtavia ja poskitäplä sekä kaulan sivujen juovat ovat epäselvempiä. Punakaulahanhen nokka ja koivet ovat mustat ja silmän värikalvo on tumman punaruskea. Punakaulahanhi on vilkas ja eloisa ja sen äänet ovat kimeitä.

Punakaulahanhea pidetään myös tarhalintuna. Muutamat Suomessa tavatut yksilöt ovatkin saattaneet olla tarhakarkulaisia.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page