0:00
0:00
Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Sääksi

Pandion haliaetus

  • Nimi myös: Kalasääski
  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Keskikokoinen, pitkäsiipinen, vaalea petolintu. Käsisiipi pitkä, siivenkärjessä vain 4 harittajaa. Liidossa siivet lokkimaisesti kulmalla siiventaive eteen työnnettynä. Lekuttelee ja syöksysukeltaa kaloja.
  • Koko: Pituus 52–60 cm, siipien kärkiväli 152–167 cm, paino 1,2–2 kg (koiras), 1,5–2,2 kg (naaras).
  • Pesä: Suuri risulinna puun latvassa, merimerkissä tai kolmiomittaustornissa. Sisustettu sammalilla, turpeella, oljilla ja jäkälillä. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu.
  • Pesiminen: Munii huhtikuun lopulta alkaen 1–4 munaa. Pääasiassa naaras hautoo, haudonta-aika 34–38 vrk. Poikaset lentokykyisiä 51–59 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesivänä koko maassa. Pesii suurilla metsäalueilla, mutta pyydystää saalista vesialueilla, jotka voivat olla kaukanakin pesästä. Pesimäkannaksi arvioitu 1.150–1.300 paria.
  • Muutto: Päivämuuttaja. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja huipentuu syyskuun alussa, kevätmuutto huhtikuussa. Talvehtii pääasiassa Länsi-Afrikassa. Useat satelliittilähettimillä varustetut yksilöt tuoneet runsaasti lisävalaistusta lajin muuttokäyttäytymisestä.
  • Ravinto: Kalat.
  • Ääni: Hento piipittävä vihellys ja kuuluva ”bjyp”.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Haukkojen heimoon kuuluva sääksi on selkäpuolelta mustanruskea ja alapuolelta lähes kokonaan valkoinen. Rinnassa on tumma vyö. Pienehkö pää on valkoinen lukuun ottamatta silmän yli kulkevaa tummaa juovaa. Alapuolelta nähtynä sääksen siivet ovat valkoiset, paitsi siiventaipeen täplä, käsisulkien kärkiosat ja kyynärsulkien kapea takareuna sekä vähäinen poikkijuovitus, jotka ovat mustia. Pyrstössä on tummaa juovitusta. Syksyiset nuoret sääkset tuntee selän suomuisen kirjailun perusteella.

Sääksen koivet ovat siniharmaat, nokka on musta, vahanahka harmaansininen ja silmän värikalvo keltainen. Sääksen siivet ovat hyvin pitkät, kapeat ja matkalennossa selvästi kulmalle taipuneet. Liidossa siivet ovat kaarevasti alaspäin suuntautuneet. Sääksi muistuttaa lentäessään isoa lokkia, mutta on kuitenkin rotevamman oloinen. Ravinnoksi kelpaa vain kalat. Havaittuaan saaliin sääksi pysähtyy lekuttelemaan ja syöksysukeltaa kalan kimppuun ja nappaa saaliin kynsillään. Onnistuneen saalistuksen jälkeen sääksi nousee suoraan vedestä lentoon. Suurinmmat saliit ovat olleet lähes puolet linnun painosta. Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu.

Syöksysukeltajat

Syöksysukeltajat ei ole taksonominen ryhmä. Syöksysukeltaminen tarkoittaa sellaista ravinnon saalistamista, jossa lintu syöksyy lennosta pinnalla tai pinnan alla olevan kalan kimppuun. Syöksysukeltajiin kuuluu lajeja useasta eri lintuheimosta. Suomessa tavattavista syöksysukeltajista suurin osa kuuluu tiirojen heimoon (Sternidae), mutta myös ainakin sääksi ja kuningaskalastaja ovat syöksysukeltajia.
Vertaa myös puolisukeltajat ja kokosukeltajat.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page