0:00
0:00
Selkälokki ja kalalokki Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, M., W. & F. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Pohjolan linnut värikuvin. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Selkälokki

Larus fuscus

  • Heimo: Lokit – Laridae
  • Yleiskuvaus: Keskikokoinen, aikuispuvussa mustaselkäinen lokki. Harmaalokkia pienempi, ruumis hoikempi, siivet pitemmät ja teräväkärkisemmät. Jalat keltaiset.
  • Koko: Pituus 48–56 cm, siipien kärkiväli 117–134 cm, paino 640–930 g.
  • Pesä: Muistuttaa harmaalokin pesää, mutta usein huolimattomammin rakennettu. Pesäaineksina kuiva kasvimateriaali. Osa pesistä kallioluodoilla avoimesti, osa kasvillisuuden joukossa. Pesii nykyisin ainakin Helsingissä myös talojen katoilla.
  • Pesiminen: Munii pääasiassa toukokuussa 2–3 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 25–28 vrk. Poikaset lentokykyisiä 35–40 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna merenrannikolla ja saarissa sekä sisävesillä. Alalajin (ssp. fuscus) maailmankannasta 50% pesii Suomessa. Laji on kovasti taantunut viime vuosikymmeninä, nykyiseksi kannaksi arvioidaan 6.000–8.000 paria.
  • Muutto: Pitkänmatkan muuttolintu, joka talvehtii Itä-Afrikassa ja Intian valtamerellä. Useimmat nuoret linnut jäävät ensimmäiseksi kesäksi etelään. Syysmuutto pääsääntöisesti varhainen (elo–lokakuussa), paluu huhti–toukokuussa.
  • Ravinto: Kaikkiruokainen, mutta tärkeintä ravintoa kalat.
  • Ääni: Matalahko ”klao”, kaklatus nopeahko.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Aikuisen selkälokin selän ja siipien musta väri sekä alta laajasti mustat siipien kärjet erottavat selkälokin muista lokeista paitsi merilokista. Selkälokin siivet ovat merilokin siipiä kapeammat ja suipompikärkiset, siipien takareunan valkea reunus on kapeampi ja siipien kärjen valkoinen täplä on hyvin pieni. Aikuisen selkälokin koivet ovat kirkkaankeltaiset (merilokilla vaaleanpunertavat). Nuori selkälokki on muiden nuorten lokkien tapaan kirjava, mutta eroaa niistä yksivärisen tumman käsisiiven perusteella. Koivet ovat lihanväriset.

2- ja 3-vuotiaat selkälokit jäävät yleensä talvialueilleen trooppiseen Afrikkaan ja ovat siten meillä harvoin tavattavia. Vanhan selkälokin nokka on keltainen ja alanokan kulmassa on punainen täplä. Nuoren linnun nokka on musta. Silmän värikalvo on keltainen (vanha lintu) tai tummanruskea (nuori lintu).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page