Please install Adobe Flash Player to listen the sound of Suokukko, Philomachus pugnax.

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Suokukko

Philomachus pugnax

  • Heimo: Kurpat – Scolopacidae
  • Yleiskuvaus: Kahlaaja, koiras naarasta huomattavasti suurempi. Koirailla kevätpuvussa eriväriset koreat kaularöyhelöt. Pää pieni, kaula ohut, jalat pitkät, nokka keskimittainen. Yläperän valkeat reunat muodostavat V-­kirjaimen muotoisen kuvion.
  • Koko: Pituus 31–34 cm (koiras), 25–26 cm (naaras), siipien kärkiväli 52–60 cm (koiras), 46–50 cm (naaras), paino 168–242 g (koiras), 85–126 g (naaras).
  • Pesä: Kuoppa maassa kasvillisuuden suojassa. Vuorattu kuivilla heinillä. Tekee kasvavista heinistä pesää suojaavan katoksen.
  • Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 4 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 21–24 vrk. Poikaset lentokykyisiä 23 vrk:ssa. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä.
  • Esiintyminen: Pesii erilaisilla soilla ja kosteikoilla. Taantuva pesimälaji eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 5.000–8.000 paria.
  • Muutto: Koiraiden syysmuutto kesä–heinäkuussa, naaraat ja nuoret linnut heinä–syyskuussa. Palaa keväällä huhti– toukokuussa. Talvialueet Välimeren rantavaltioissa ja Afrikassa.
  • Ravinto: Pienet selkärangattomat eläimet ja kasvien osat.
  • Ääni: Kahlaajaksi poikkeuksellisen hiljainen. Kutsuääni vaimea ”väh väh”.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen. Koko EU:n pesimäkannasta Suomessa pesii noin neljännes.

Suokukkokoirailla on touko–kesäkuussa höyhenetön naama, puuhkamainen kauluri ja päässä pitkä töyhtöpari. Kaulurin ja töyhtöjen värit vaihtelevat yksilöllisesti yksivärisen oranssista, mustasta, ruskeasta tai valkoisesta voimakkaan poikkiraitaiseen. Koiraiden selkäpuolen väritys muuntelee yksilöllisesti runsaasti. Koristehöyhenet katoavat heinäkuun alkupuolella, jonka jälkeen koiraat muistuttavat vanhaa suokukkonaarasta. Suokukkonaaraan selkäpuoli on tummasävyinen ja selkäpuolen höyhenreunat ovat leveälti harmaan- tai kellanruskeat. Vaaleanruskeassa kuvunseudussa ja rinnassa on ruosteenpunaisia ja mustia poikkijuovia. Kupeet ovat tummatäpläiset. Nuori suokukko muistuttaa puvultaan naarassuokukkoa, mutta on vatsapuolelta kellertävä ja viiruton ja selkäpuolelta kauniisti suomukuvioinen (vaalean kellertävänruskeat reunukset tummakeskustaisissa höyhenissä).

Suokukon koipien väri muuntelee osaksi iästä ja vuodenajasta riippuen (vihertävät, kellanruskeat, lihanväriset). Samoin kevätpukuisten suokukkokoiraiden nokan värin muuntelu on suurta (keltainen, ruskea, punainen). Naaraspukuisten ja syyspukuisten koiraiden nokka on mustanruskea, tyviosalta keltainen tai lihanvärinen. Suokukon silmän värikalvo on tummanruskea. Hyviä tuntomerkkejä ovat lyhyehkö, hieman käyrä nokka ja lennossa tumman keskijuovan jakama valkoinen yläperä. Lento on veltosti nykivää ja ajoittain voimakkaasti heittelehtivää. Suokukolla on keväisiä, äänettömiä ryhmäsoidinturnajaisia, joita voi nähdä kevätmuuton aikana Etelä-Suomessakin.

Muita saman heimon lajeja
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page