0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Reima Kekäläinen, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Talitiainen

Parus major

  • Heimo: Tiaiset – Paridae
  • Yleiskuvaus: Tuttu lintulautojen vakiovieras. Mustassa päässä vaalea poski. Keltaisen vatsan halkaisee musta juova. Selkä siniharmaan vihertävä.
  • Koko: Pituus 13,5–15 cm, paino 15–23 g.
  • Pesä: Kolossa tai pöntössä. Ei koverra koloa itse. Rakennettu sammalista, karvoista, villasta ja höyhenistä. Pesän koko riippuu kolon laajuudesta.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa tavallisesti 6–12 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 12–15 vrk. Pesäpoikasaika 16–21 vrk. Uusintapesyeet tavallisia.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna koko maassa, Lapissa paikoittainen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 1,5–2 miljoonaa paria.
  • Muutto: Pääosin paikkalintu, mutta osa kannasta muuttaa/vaeltaa. Vaellukset tapahtuvat päivällä joskus jopa satojen kilometrien päähän. Vaellukset keskittyvät syys–marraskuuhun ja paluuta tapahtuu huhtikuussa.
  • Ravinto: Siemenet, selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Tavallisin peippomainen ”tvink” tai rähisevä ”tsätsätsä”. Laulu ”titityy” tai lyhyempi ”tityy” monin muunnelmin.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Talitiainen on suurin, tunnetuin ja yleisin tiaislajimme ja talvisin yleisin vieras lintulaudoilla. Sen sinimustassa päässä on puhtaanvalkoiset posket ja keltaisella vatsapuolella on musta keskijuova (”kravatti”). Siivet ja pyrstö ovat harmaansiniset ja selkäpuoli on kellanvihreä. Siivellä on selvä valkoinen poikkijuova. Talitiaisen sukupuolet erottaa parhaiten vatsapuolen mustasta ”kravatista”; koiraalla se on leveämpi ja alavatsasta levenevä. Lisäksi koiraan pään musta väri on kiiltävämpi. Talitiaisen koivet ovat siniharmaat, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Valkoisten poskien status

Talitiaisen valkoiset posket tai paremminkin niiden kunto kertovat kyseisen yksilön statuksesta; ‘huonosti hoidetut’, epätasaiset poskilaikut omaava yksilö on alempiarvoinen ja joutuu talviruokintapaikalla yleisemmin jonon päähän kuin siistiposkinen toverinsa. Talitiaiset osoittavat sosiaalista asemaansa nokkimalla heikomman yksilön poskihöyheniä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page