0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Teeri

Lyrurus tetrix

  • Tieteellinen synonyymi: Tetrao tetrix
  • Heimo: Aitokanat – Phasianidae
    Alaheimo: Metsäkanat – Tetraoninae
  • Yleiskuvaus: Koiras iso, tummasävyinen ja lyyrapyrstöinen, naaras ruskeasävyinen, keskikokoinen metsäkanalintu. Molemmilla sukupuolilla valkea siipijuova.
  • Koko: Pituus 40–58 cm, siipien kärkiväli 65–80 cm, paino 1,2–1,3 kg (koiras) ja 0,9–1 kg (naaras). Nuoret linnut kevyempiä. Teeren paino kasvaa etelästä pohjoiseen.
  • Pesä: Naaraan kuopima syvennys, jossa vuorauksena korsia, kuivia lehtiä, havuja, höyheniä ym. Sijaitsee hyvässä kätkössä yleensä pienen puun tai pensaan alla tai varvikossa.
  • Pesiminen: Munii toukokuussa tavallisimmin 8–10 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 23–29 vrk. Poikaset lentokykyisiä 7–14 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Viihtyy lähes kaikenlaisessa metsäisessä ympäristössä, mutta suosii erityisesti valoisia metsän ja aukean reunavyöhykkeitä, mielialueina soiden laiteet, rannat ja saaret, peltojen ja hakkuuaukeiden laitamat. Talvisin riippuvainen keski-ikäisistä koivikoista. Suomen teerikannaksi arvioitu 350.000–500.000 paria, mutta se on ollut aikaisemmin suurempi. Syinä kannan taantumiseen pidetään koivikoiden häviämistä, metsänperkausten epäsuotuisaa vaikutusta suojapaikkoihin sekä pienpetojen (supikoira) runsastumista.
  • Muutto: Paikkalintu, mutta osa yksilöistä (todennäköisesti nuoret linnut) vaeltavat syksyisin ja keväisin 10–25 km:n säteellä.
  • Ravinto: Vaihtelee vuodenajan mukaan. Koostuu kesällä silmuista, versoista ja siemenistä, syksyllä marjoista ja viljasta, talvella koivun urvuista, edellisen kesän männynkävyistä, lepän norkoista sekä lehtipuiden silmuista.
  • Ääni: Soidinäänet kuherrusta ja sointuvaa pulputusta, joka useiden lintujen yhtäaikaisesti esitettynä muuttuu yhtäjaksoiseksi väräjäväksi kuorolauluksi. Pulputuksen ja kuherruksen katkaisee vähän väliä voimakkaana kuuluva suhaus.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu. Suomen runsaslukuisin metsäkanalintu ja muiden metsäkanalintujen tapaan riistalintu. (Suomen pyydetyin metsäkanalintu ja toiseksi pyydetyin riistalintu. Vuonna 2010 teerisaalis oli noin 170.000 yksilöä. Vertaa sinisorsa.)

Teerikukko on helppo tuntea; sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu. Lennossa tummanruskeilla siivillä on selvästi näkyvä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä. Silmän yläpuolella on punainen heltta, joka on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa. Naaraspukuinen teeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi, sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö. Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Teerikoiraat kokoontuvat keväisin ryhmäsoitimelle, missä naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. Soidinpaikaksi lajille kelpaavat avoimet ympäristöt kuten suot, rauhalliset pellot, lampien ja järvien jäät.

Kiepin tekijä

Teeri osaa tehdä kiepin. Nyt emme tarkoita voimisteluliikettä, vaan lumeen hautautumista kylmänä talviyönä ja myös päivällä, eli lumeen tehtyä onkaloa, jossa on lämpimämpää kuin taivasalla. Muita metsäkanalintuja, jotka osaavat mennä kieppiin, ovat ainakin metso, riekko ja pyy.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page