0:00
0:00
Juhlapukuinen koiras Nuori koiras Juhlapukuinen naaras

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Telkkä

Bucephala clangula

  • Heimo: Sorsat – Anatidae
  • Yleiskuvaus: Typäkkä, keskikokoinen sukeltajasorsa, jolla suuri pyöristynyt pää. Koiras naarasta isompi, mustavalkoinen, metallinkiiltoinen, naaras ruskeapäinen ja harmaaselkäinen. Siipipeili valkoinen. Viuhuva siipiääni tunnusomainen.
  • Koko: Pituus 40–48 cm, siipien kärkiväli 62–77 cm, paino 0,5–1,1 kg.
  • Pesä: Puunkolossa tai pöntössä.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 6–12 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 27–32 vrk. Poikaset viipyvät pesässä 1–1,5 vrk ja lähtevät pesästä tavallisesti aamulla hyppäämällä. Poikaset etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät aluksi poikueena naaraan seurassa. Puolikasvuiset poikaset elävät yksinään. Poikaset oppivat lentämään 2 kk:n ikäisinä.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna vesien äärellä koko Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 190.000–250.000 paria.
  • Muutto: Pääosin yömuuttaja. Pieni osa talvehtii Suomessa, mutta pääosa muuttaa syys–marraskuussa Itämerelle, Pohjanmerelle sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Karaistunut laji, palaa Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa maalis–huhtikuussa.
  • Ravinto: Selkärangattomat eläimet.
  • Ääni: Koiraan soidinääntä kuvataan nihkeän jään murtumista muistuttavana nirinänä. Naaraalla koriseva ”brra brra…”.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu. Riistalintu.

Telkkä on meillä melko yleinen sukeltajasorsa, jolle tunnusomaista on suuri pyöristynyt pää. Suipon päälaen vuoksi pään profiili on hieman kolmiomainen.

Juhlapukuinen telkkäkoiras (loka-marraskuusta kesäkuuhun) näyttää uidessaan melko valkoiselta. Pää, selän keskusta ja pyrstön tienoot ovat mustat. Tumma pää on vihreän metallinkiiltoinen ja suupielessä on pyöreä valkoinen täplä. Telkkänaaraan pää on tummanruskea ja muu höyhenpuku on yleisväriltään harmaa. Valkoista on kapeassa kaularenkaassa ja vatsassa. Telkän koivet ovat keltasävyiset. Koiraan ja naaraspukuisen telkän nokka on musta. Vanhalla naaraalla on keväisin keltainen rengas nokan kynnen takana. Telkän silmän värikalvo on keltainen.

Maailman synnyttäjä

Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan mukaan maailma sai alkunsa sotkan eli nykyisen telkän munimasta seitsemästä munasta. Kuusi munista oli kultaisia ja yksi rautainen. Sotka muni ne vedessä makaavan, Väinämöistä odottavan Ilmattaren polvelle.

Kalevalan syntymisen aikaan – ja vielä paljon myöhemminkin – sotka tarkoitti telkkää. Nykyisin sotkat on yksi sorsalintujen suku Aythya, johon kuuluu mm. puna-, lapa- ja tukkasotka.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page