0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, M. & W. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Törmäpääsky

Riparia riparia

  • Heimo: Pääskyt – Hirundinidae
  • Yleiskuvaus: Pienikokoinen pääskylaji, yläpuoli tummanruskea, alapuoli valkoinen, rintavyö ruskea.
  • Koko: Pituus 12–13 cm, paino 12–17 g.
  • Pesä: Tunneli hiekkatörmässä, pesäkammio noin metrin päässä suuaukosta. Pesäaineksina korret, juurikuidut, höyhenet. Emot kaivavat pesätunnelin vuosittain, urakka kestää 2–14 vrk.
  • Pesiminen: Munii touko–kesäkuussa 4–6 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 12–16 vrk. Pesäpoikasaika 18–23 vrk.
  • Esiintyminen: Pesii yhdyskuntina hiekkakuoppien seinämissä ja rantojen hiekkatörmissä koko maassa. Kanta on vahvin pohjoisessa. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 45.000–65.000 paria.
  • Muutto: Päivämuuttaja. Syysmuutto heinä–syyskuussa, paluu touko–kesäkuussa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa.
  • Ravinto: Lentävät hyönteiset, jonkin verran myös hämähäkkejä.
  • Ääni: Rahisevia ja säriseviä ääniä.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Törmäpääsky on pääskylajeistamme pienikokoisin. Törmäpääskyn koko yläpuoli ja kuvunseudun leveä poikkivyö ovat hiekanruskeat. Muu alapuoli on valkoinen. Nuori törmäpääsky on selkäpuolelta hieman kirjava ruosteenruskeiden höyhenreunusten vuoksi ja kurkussa sillä on usein ruskeaa täplitystä. Törmäpääskyn pyrstö on matalasti halkoinen. Nokka ja koivet ovat mustanruskeat ja silmän värikalvo tummanruskea.

Tiesitkö tämän?

Pääskysten luultiin vielä 1800-luvulla vaipuvan talvella horrokseen (etelään muuton sijasta) ja oli “varmaa” tietoa, että ainakin osa pääskysistä viettää talvensa veden pohjassa. Jopa arvostettu kasvitieteilijä Carl von Linné uskoi pääskysten talvihorrokseen.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page