Yleiskuvaus
Vaaleanharmaankirjava punaotsainen pieni peippolintu. Muistuttaa tundraurpiaista, mutta on väriltään tummempi ja viiruisempi. Yläperä viiruinen, alaperän höyhenissä leveä tumma ruotojuova.
Koko
Pituus 11,5–14 cm, paino 12–16 g.
Pesä
Puussa tai pensaassa 0–4 m:n korkeudella. Rakennettu huolellisesti oksista, varvuista, keskikerros jäkälistä, ohuista juurista, katajankuoresta yms. Vuorattu pajunvillalla, poronkarvoilla ja höyhenillä.
Pesiminen
Munii 3–7 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 10–12 vrk. Pesäpoikasaika 12–13 vrk. Pesimäkausi pitkä, huhtikuusta heinäkuun loppupuolelle. Osalla kannasta kaksi pesyettä.
Esiintyminen
Suomessa pohjoisen havumetsävyöhykkeen laji, mutta pesii myös tunturikoivikoissa. Pesimälintuna runsas Pohjois-Suomessa, mutta pesii ajoittain Etelä-Suomessakin. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 200.000–500.000 paria. On joinakin vuosina runsas lintujen talviruokintapaikoilla.
Muutto
Osittaismuuttaja, jonka vaelluksia ja talvehtimisia luonnehtii epäsäännöllisyys. Syysmuutto loka–marrakuussa, kevätmuutto maalis–huhtikuussa. Talvehtii Etelä- ja Keski-Venäjällä sekä Suomessa.
Ravinto
Erilaiset kasvien siemenet, talvella lepän ja koivun siemenet.
Ääni
Lentoääni ”dšu- dšup”, kutsuääni nouseva ”tsäii”. Laulu koostuu kutsuäänen toistelusta ja surisevista äänistä.
Uhanalaisuus
Elinvoimainen, rauhoitettu.

Urpiainen on harmaanruskea, tummaviiruinen peippolintu, jolla on musta leukalappu, punainen otsa ja siivillä kaksi vaaleaa siipijuovaa. Koiraalla on vaihtelevassa määrin punaista myös rinnassa. Urpiaisen yläperä on viiruinen ja alaperän höyhenissä on leveä tumma ruotojuova. Koivet ovat tummanruskeat, nokka on tummakärkisesti keltainen ja silmän värikalvo on tummanruskea.

Urpiainen

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji