0:00
0:00
Nuori lintu

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki, Matti Huuskonen, M., W. & F. von Wright: Pohjolan linnut värikuvin. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Varpushaukka

Accipiter nisus

  • Heimo: Haukat – Accipitridae
  • Yleiskuvaus: Pieni petolintu, jonka pyrstö pitkä, siivet lyhyet, leveät ja tylppäkärkiset.
  • Koko: Pituus 29–41 cm, siipien kärkiväli 58–80 cm, paino 130–175 g (koiras), 220–345 g (naaras).
  • Pesä: Risuista rakennettu löyhärakenteinen pesä puussa, sijaitsee aina puun puolenvälin alapuolella. Pesämalja vuorattu ohuilla männyn kuorenliuskoilla. Ei koristele pesää lehvillä.
  • Pesiminen: Munii 3–6 munaa huhtikuun loppupuolelta alkaen. Vain naaras hautoo. Haudonta-aika 33–34 vrk. Poikaset lentokykyisiä 26–28 vrk:ssa.
  • Esiintyminen: Pesii metsissä ja suosii kuusikkoisia puronnotkoja ja soistuneita metsiä (korvet). Esiintyy koko maassa Lappia myöten. Kanta nykyisin 5.500 paria.
  • Muutto: Muuttaa elokuusta alkaen Itämeren ympäristöön, Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Palaa maalis–toukokuussa. Tavallinen myös talvehtivana (Suomen yleisin haukka talvella).
  • Ravinto: Pienet ja keskikokoiset linnut (harakan ja närhen kokoluokkaan asti) ja pikkujyrsijät.
  • Ääni: Muistuttaa kanahaukan ääntä, mutta on heikompaa. Varoitus nakuttava ”ki-ki-ki-ki-ki”.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Varpushaukkakoiras on pienempi kuin naaras. Varpushaukka eroaa samannäköisestä mutta suuremmasta kanahaukasta kapeamman pyrstöntyven, lyhyemmän kyynärsiiven, lyhyemmän kaulan ja suhteessa suuremman pään perusteella. Lennossa varpushaukka on T:n muotoinen (kanahaukka on ristin muotoinen). Lento koostuu muutamasta nopeasta siivenlyönnistä, joita seuraa vaakaliito. Varpushaukka myös kaartelee mieluusti.

Varpushaukka on yläpuolelta harmaanruskea ja alta tiheään poikkijuovainen. Vanha koiras muuttuu 3–5 vuoden ikäisenä selkäpuoleltaan vaalean siniharmaaksi ja saa vatsapuolelle ruosteenpunaisen värin. Naarailta ruosteenpunainen väri jää puuttumaan, mutta niidenkin selkäpuoli harmaantuu. Nuori varpushaukka on selkäpuolelta voimakkaan ruosteenruskea ja rinnan juovien seassa on ruosteenruskeita pisaratäpliä. Seuraavina vuosina ruosteenruskea väri vähenee, ja selkäpuoli muuttuu asteittain harmaanruskeaksi ja vatsapuoli valkoiseksi tummin säännöllisin poikkijuovin. Varpushaukan koivet ovat vihertävänkeltaiset, nokka siniharmaa, vahanahka vihertävän kellertävä ja silmän värikalvo aluksi vaaleankeltainen muuttuen iän myötä kirkkaankeltaiseksi tai oranssinpunaiseksi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page