0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: Jari Peltomäki. Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Viiksitimali

Panurus biarmicus

  • Heimo: Timalit – Timaliidae
  • Yleiskuvaus: Pitkäpyrstöinen, eksoottisen näköinen pieni lintu. Ei juuri sekoitettavissa mihinkään toiseen lintulajiin. Väritys laajalti vaalean kellanruskea, pyrstö pitkä, siivet lyhyet ja pyöreäkärkiset.
  • Koko: Pituus 14–15,5 cm, paino 11–21 g.
  • Pesä: Järviruokojen varaan rakennettu kori järviruo’on ja muiden vesikasvien kuivista lehdistä. Vuorattu järviruo’on röyhyillä, höyhenillä ja karvoilla.
  • Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 3–11 munaa. Molemmat emot hautovat, haudonta-aika 10–14 vrk. Pesäpoikasaika 12–16 vrk. Yhdyskuntapesijä. Uusintapesyeet tavallisia.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna laajoissa järviruovikoissa Suomen rannikkoalueella. Laji levittäytyi 1980-luvun lopussa Suomeen. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 500–1.000 paria.
  • Muutto: Paikkalintu. Vaellusta esiintyy syksyisin.
  • Ravinto: Selkärangattomat eläimet, järviruo’on siemenet.
  • Ääni: Helähtävä ”ping”.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu.

Aiemmin partatiaisena tunnettu viiksitimali on lähes yhtä pitkäpyrstöinen kuin pyrstötiainen. Viiksitimalin siivet ovat punaruskean-, mustan- ja valkoisenkirjavat. Koiraan pää ja niska ovat siniharmaat, silmästä alas suuntautuva leveä viiksijuova on musta ja kurkku on valkoinen. Selkä ja kupeet ovat punaruskeat ja alaperä on musta. Naaraalta puuttuu koiraan viiksijuova sekä pään siniharmaa ja alaperän musta väri. Naaraan punaruskea väri on myös kellanruskeampi. Nuori viiksitimali on yleisväriltään oljenkeltainen, nuorella koiraalla on mustat ohjakset ja selkäjuovat. Nuori naaras on yksivärisempi ja sen ohjakset ovat harmaat.

Viiksitimalin koivet ovat mustat, nokka on koiraalla oljenkeltainen ja naaraalla vihertävänkellertävä. Silmän värikalvo on kellanruskea. Viiksitimali on lennossa epävarman tuntuinen ja siiveniskut ovat huristavat.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page