0:00
0:00

© Copyright: Kuvat: M., W. & F. von Wright: Svenska fåglar (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland). Äänitys: Jan-Erik Bruun. All rights reserved.

Viitatiainen

Poecile palustris

  • Tieteellinen synonyymi: Parus palustris
  • Heimo: Tiaiset – Paridae
  • Yleiskuvaus: Hömötiaista muistuttava, melko paksuniskainen tiaislaji. Päälaen ”baskeri” kiiltävänmusta, (hömötiaisella himmeämpi), pientä mustaa kurkkulappua lukuun ottamatta naama valkoinen. Selkäpuoli harmaa, alapuoli vaaleanharmaa,
  • Koko: Pituus 12–13 cm, paino 11–12 g.
  • Pesä: Kolossa tai pöntössä lehti- ja sekametsissä. Pesämateriaalina sammal, karvat, villat. Pesii myös puistoissa.
  • Pesiminen: Munii touko(–kesä)kuussa yleensä 7–9 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika n. 13–15 vrk. Pesäpoikasaika 17–18 vrk. Poikaset pysyvät melko pitkään emojen seurassa. Vain yksi pesye vuodessa.
  • Esiintyminen: Pesimälintuna suurimmassa osassa Eurooppaa. Virossa ja Etelä-Ruotsissa melko yleinen. Suomessa tavataan vuosittain, mutta pesii vain harvoin. On kuitenkin yleistymässä.
  • Muutto: Yksiavioinen paikkalintu.
  • Ravinto: Kesällä hyönteiset ja selkärangattomat eläimet. Talvella siemenet ja marjat. Kerää talvivarastoja ja vierailee lintulaudoilla.
  • Ääni: Peruslaulu melko yksitoikkoinen, esim. ”klip, klip, klip”. Kutsuääni äkkinäinen, vaihteleva ”pi-tssjä” (jota on kuvattu muistuttavan huonosti lausuttua pizzatilausta) tai ”tsjärr” tai ”ptsiä-de-de-de-de”.

Viitatiainen on hömötiaisen kokoinen (tai hiukan solakampi) ja sitä hyvin paljon muistuttava, melko isopäinen ja paksuniskainen tiainen. Sen siivet, selkäpuoli ja pyrstö ovat ruskehtavan harmaita ja vatsapuoli harmahtava–lähes valkoinen. Pyrstön kärki lovipäisempi kuin hömötiaisella ja viitatiaisella ei näy siiven vaaleaa siipipaneelia, joka hömötiaisella näkyy selvästi. Päälakikalotti on kiiltävänmusta (nuorella linnulla himmeä) ja pieni leukalappu (pienempi kuin hömötiaisella) on musta. Nokka on lyhyt ja musta, jalat siniharmaat. Varmin tapa erottaa hömötiaisesta on kuitenkin ääni.

Viitatiaista on viime vuosina nähty Suomessa huomattavasti useammin kuin vielä 3 vuotta sitten.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page