© Copyright: Kuvat:

Priscilla Trenchard, Sarah Coulber, Kari Pihlaviita

. All rights reserved.

Amerikanmajava

Castor canadensis

  • Nimi myös: Kanadanmajava (vanha lajinimi)
  • Lahko: Jyrsijät – Rodentia
  • Heimo: Majavat – Castoridae
  • Samannäköisiä lajeja: Euroopanmajava, Piisami
  • Koko: Keskikokoinen nisäkäs. Euroopanmajavan ohella suurin jyrsijämme. (Maailmanlaajuisesti majava on toiseksi suurin jyrsijä, suurin on Etelä-Amerikassa tavattava kapybara.) Pää 13–15 cm, pää ja ruumis 55–100 cm, häntä 23–33 cm, paino 14–30 kg.
  • Yleiskuvaus: Yksivärinen turkki tummanruskea tai lähes musta, joskus harmaa. Pyöreähkö pää ja kuono, suuret kellanpunaiset etuhampaat, pienet silmät, pyöreähköt korvat. Huomiotaherättävä, valtava, suomuinen litteä melamainen häntä. Lyhyet raajat, räpylämäiset takajalat. Vaikea erottaa euroopanmajavasta, turkin väri on kuitenkin useimmiten tummempi, pää leveämpi ja kuono pyöreämpi. Näitä tuntomerkkejä on vaikea todeta luonnossa. Paljon piisamia suurempi, ja häntä päältä, ei sivuilta litistynyt kuten piisamilla.
  • Liikkuminen: Liikkuu kömpelösti maalla mutta ui ja sukeltaa erinomaisesti. On liikkeellä etenkin iltahämärissä ja yöllä.
  • Jäljet: Etukäpälät 5,5 × 4,5 cm, viisi varvasta, mutta tavallisesti 3 tai 4 jättävät jäljen. Takakäpälät 15 × 10 cm, mutta jäljet jäävät usein hännän laahausjäljen peittoon. Tekee polkuja vesialueiden välille.
  • Pesä: Suuret risupesät voivat olla jopa 3 metriä korkeita kekoja. Pesänä voi olla myös onkalo rantatöyräässä. Kulkuaukko veden pinnan alapuolella johtaa pesäkammioon. Rakentaa risuista, oksista, kivistä ja mudasta pitkiä patoja nostaakseen vedenpintaa. Siten se helpottaa liikkumistaan ja ravinnon kuljetusta pesälle. Amerikanmajava rakentaa enemmän patoja kuin euroopanmajava.
  • Lisääntyminen: Yksiavioinen. Parittelu helmi–maaliskuussa, vuodessa yksi pesue, jossa 2–6 poikasta, syntyvät kesä–heinäkuussa. Poikasilla heti syntyessään turkki ja silmät avoinna. Vieroitetaan 2–3 kuukauden iässä, sukukypsyys 21-kuukautisina.
  • Äänet: Voimakas läjähdys, kun lyö hännällään vedenpintaan varoitusääneksi.
  • Ravinto: Kasvinsyöjä. Enimmäkseen ruohoja, heiniä ja vesikasveja kesällä sekä puunkuorta talvella. Majava syö ruokansa kahteen kertaan. Majava ulostaa kertaalleen syödyn ruokansa vihreinä palloina ja syö ne uudelleen sulattaen ne kunnolla ja näin saaden kaiken syödyn ravinnon hyödynnettyä.
  • Jätökset: Puukuituista, sulamatonta materiaalia, n. 25–30 mm:n papanoina, usein ketjuissa. Harvoin löydettävissä, sillä lasketaan usein veteen.
  • Haitallisuusluokitus: Haitallinen vieraslaji.

Kun euroopanmajava oli tapettu sukupuuttoon, kanta yritettiin herättää henkiin siirtoistutuksilla 1930-luvulla: sekä Norjasta että Kanadasta tuotiin majavia Suomeen. Tuohon aikaan ei tiedetty, että kyseessä oli kaksi eri lajia. Maassamme on arvioitu olevan 4.000–7.000 amerikanmajavaa, ja ne aiheuttavat paikoin haittaa metsätaloudelle. Euroopanmajavia arvioidaan elävän Suomessa ainoastaan 2.500–2.900 yksilöä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page