© Copyright: Kuvat:

Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Kääpiöpäästäinen

Sorex minutissimus

  • Lahko: Päästäiset ja kontiaiset – Soricomorpha
  • Heimo: Päästäiset – Soricidae
  • Samannäköisiä lajeja: Idänpäästäinen, Metsäpäästäinen, Mustapäästäinen, Vaivaispäästäinen, Vesipäästäinen
  • Koko: Suomen pienin nisäkäs. Pää 1,1–1,5 cm, pää ja ruumis 3,5–5,5 cm, häntä 2–3 cm, paino 1,2–4 g. Ruuminpaino pienenee talvella.
  • Yleiskuvaus: Lieriömäinen ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuoli ruskea–harmaanruskea, vatsapuoli vaaleanharmaa, jyrkkä väriraja selän ja vatsan välillä. Pitkä suippeneva kuono, pienet silmät, lyhyet, pyöreät korvat pään sivuilla miltei kokonaan turkin peitossa. Ohut keskimittainen häntä. Sorex -suvun päästäisiä on vaikea erottaa toisistaan. Kääpiöpäästäinen on päästäisistämme kaikkein pienin.
  • Liikkuminen: Hyvin nopeaa singahtelevaa juoksua, käyttää aktiivisesti kuonoaan ympäristön tutkimiseen. Ui hyvin ja kiipeilee.
  • Jäljet: Päästäisten käpälissä on viisi kynnellistä varvasta ja kuusi anturaa. Kääpiöpäästäisen jälkijonot ovat hyvin pieniä, kesäaikaan niitä on lähes mahdotonta löytää.
  • Pesä: Pallomainen heinäpesä tiheässä kasvillisuudessa.
  • Lisääntyminen: 1–2 poikuetta, kantoaika noin 3 viikkoa. Tavallisesti 3–6 sokeina ja karvattomina syntyvää poikasta. Saavuttaa sukukypsyyden yleensä vasta seuraavana vuonna. Elinikä korkeintaan 1,5 vuotta.
  • Äänet: Sirittää.
  • Ravinto: Monenlaisia pieniä selkärangattomia: matoja, kotiloita, etanoita, hämähäkkejä, siiroja sekä kovakuoriaisia ja muita pieniä hyönteisiä. Voi syödä tarvittaessa myös havupuiden siemeniä. Syö 1–5 kertaa oman painonsa verran vuorokaudessa.
  • Jätökset: Hyvin pieniä, kuten muilla päästäisillä.
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu.

Kääpiöpäästäisen levinneisyys tunnetaan huonosti. Suomessa levinneisyyden painopisteen uskotaan olevan maan keskiosissa, Lapista ja eteläisiltä rannikkoseuduilta lajin arvellaan puuttuvan. Elinympäristöä ovat paksusammaliset korpimetsät, kosteat suon reunat mutta myös kuivat kanervikot. Päästäisillä on hyvin nopea aineenvaihdunta, ja siksi niiden on syötävä säännöllisesti, vähän väliä. Päästäiset ovat aktiivisia päivät läpeensä, kerrallaan 1–2 tuntia liikkeessä, välillä pieniä lepotaukoja. Aktiivisuus vähenee huomattavasti talvella, jolloin päästäiset viettävät aikansa enimmäkseen maan alla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page