© Copyright: Kuvat:

Jarmo Jutila, Jouko Lehmuskallio, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Kärppä

Mustela erminea

  • Lahko: Petoeläimet – Carnivora
  • Heimo: Näätäeläimet – Mustelidae
  • Samannäköisiä lajeja: Hilleri, Lumikko, Minkki
  • Koko: Pieni näätäeläin, pää 4–5,5 cm, pää ja ruumis 18–32 cm, häntä 5,5–12,5 cm, paino 100–450 g. Koiraat suurempia kuin naaraat, koossa suurta alueellista vaihtelua.
  • Yleiskuvaus: Pitkulainen ruumis, lyhyet jalat. Kesäpuvussa selkäpuoli ruskea, vatsa kermanvalkoinen, väriraja jyrkkä. Musta hännänpää. Talvella kokonaan valkoinen lukuun ottamatta häntää, jonka kärki musta 1/3 hännän pituudesta. Suippo kuono, pienet silmät, pyöreät korvat päälaella. Hännän pituus kolmasosa ruumiin pituudesta. Kärppä on selvästi lumikkoa suurempi, ja lumikolta puuttuu musta väri hännänpäästä.
  • Liikkuminen: Näätäeläimille tyypillistä loikkimista. Uhattuna pakenee nopein liikkein tai loikkii köyryselkäisenä. Seisoo takajalkojensa varassa tutkiessaan ympäristöään. Liikkuu helposti käytävissä, ui, kiipeilee.
  • Jäljet: Munanmuotoinen, viisi varvasta kaikissa käpälissä. Etukäpälät 4 × 2,5 cm. Loikan pituus pariloikassa 30–80 cm, neliloikassa 50–100 cm.
  • Pesä: Tavallisesti käyttää muiden eläinten, etenkin jyrsijöiden ja kanien maanalaisia käytäviä, jotka usein vuoraa saaliseläinten karvoilla. Pesä voi olla myös kivikasassa. Sisällä voi olla saaliseläinten jäänteitä: jyrsijöiden karvoja, luita, hampaita, häntiä, lintujen sulkia ja nokkia. Reviirillä 2–10 pesää. Lisääntymispesät ovat laajempia, ja niissä useita saaliseläinten karvoilla, heinillä tai lehdillä vuorattuja osastoja.
  • Lisääntyminen: Parittelu heinäkuussa. Poikasia 6–9 (5–12), syntyvät huhti–toukokuussa viivästyneen sikiönkehityksen johdosta noin kuukauden odotuksen jälkeen sokeina, kuuroina, vaalean untuvaisen karvan peittäminä, paino 3–4 g. Vieroitetaan 12 viikon kuluttua, seuraavat emoa elokuulle.
  • Äänet: Yleensä äänetön, mutta kärpällä on laaja äänikirjo, esimerkiksi rätinää häirittynä.
  • Ravinto: Lihansyöjä, saalistaa enimmäkseen pikkunisäkkäitä (esim. metsämyyriä) ja lintuja, syö toisinaan myös linnunmunia. Liikkuu nopeasti tarkastaen käytäviä ja halkeamia.
  • Syömäjäljet: Joskus saaliin tähteitä käytävissä.
  • Jätökset: Pitkä (4–8 cm), ohut, käyristynyt, sisältää karvoja ja/tai sulkia, Vaikea erottaa muiden pienten ja keskikokoisten näätäeläinten jätöksistä.

Kärppää tavataan koko Suomessa. Viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, kunhan tarjolla on riittävästi suojaa ja ravintoa. Kärpät ovat päiväeläimiä, aktiivisuus riippuu lämpötilasta ja saaliin saatavuudesta. Kärpät eivät nuku talviunta. Reviirin koko vaihtelee paljon mm. saaliin saatavuuden mukaan (2–200 ha).

Kärppä on riistaeläin, jonka metsästysaika on marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Vuotuinen saalis on n. 2000 yksilöä. Kärppä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaeläin.

Haital Lista toisaalla

Maailmanlaajuisella IUCN:n listalla kärppä on luokiteltu 100:n haitallisimman vieraslajin joukkoon. Haitallisuus koskee erityisesti Uutta-Seelantia, jonne tuotiin nisäkkäitä, kuten kissoja ja kaniineja lemmikiksi. Ne karkasivat ja pääsivät myöhemmin tälle samaiselle listalle. Apuun kaniinien hävittämiseksi maahan tuotiin kärppiä, mutta tämäkään siirto ei onnistunut. Kärpille helpompia saaliita olivat esimerkiksi maassa pesivät lentotaidottomat kakapot, jotka ovat nyt aivan toisella listalla. Kakapoja tiedetään olevat vain noin 100 yksilöä jäljellä. Vertaa kettu ja kaniini.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page