© Copyright: Kuvat:

Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Koivuhiiri

Sicista betulina

  • Lahko: Jyrsijät – Rodentia
  • Heimo: Hyppyrotat (Jerbot) – Dipodidae
  • Samannäköisiä lajeja: Vaivaishiiri
  • Koko: Pieni jyrsijä. Pää n. 2 cm, pää ja ruumis 5–7 cm, häntä 7,5–11 cm, paino 6–13 g.
  • Yleiskuvaus: Pitkähäntäisin jyrsijämme suhteessa ruumiin pituuteen. Selkäpuoli kellanharmaa, vatsa vaaleanharmaa, silmiinpistävä kapea (2–3 mm) musta viiru pitkin selkää päästä hännäntyveen. Pyöreähkö pää, suippeneva kuono. Suhteellisen suuret silmät. Keskikokoiset, pyöreähköt korvat pään sivuilla. Erittäin pitkä, siimamainen häntä (1,5 x pään ja ruumiin pituus). Myös peltohiirellä on huomiotaherättävä musta selkäviiru, mutta peltohiiri on suurempi ja sillä on suhteellisesti lyhyempi häntä (noin 60% pään ja ruumiin pituudesta). Metsähiiri on suurempi ja siltä puuttuu musta selkäviiru. Vaivaishiiri on pienempi ja myös siltä puuttuu musta selkäviiru.
  • Liikkuminen: Liikkuu ketterästi: kävelee, juoksee (jolloin häntä usein sojottaa ylöspäin), loikkii, hyppii. Enimmäkseen maassa mutta kiipeää hyvin. Uloimmat varpaat taipuvat vasten muita varpaita helpottaen kiipeilyä.
  • Jäljet: Neljä varvasta etukäpälissä, takakäpälissä viisi varvasta.
  • Pesä: Pyöreä, heinistä, sammalista ja lehdistä tehty pallo maanalaisessa käytävässä tai puun kannossa.
  • Lisääntyminen: Keväästä kesään. 1 (joskus 2) pesue vuodessa, kantoaika noin kuukausi, 1–11 poikasta, sukukypsiä toisena kesänä.
  • Äänet: Heikko piipitys.
  • Ravinto: Marjoja, silmuja, siemeniä ja puiden kuorta, hyönteisiä.
  • Jätökset: Lieriömäisiä pieniä papanoita.
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu.

Suomessa koivuhiirtä tavataan harvinaisena maan eteläpuoliskolla Tornion korkeudelle saakka, ei kuitenkaan länsirannikolla. Tärkeimpiä elinympäristöjä ovat kosteapohjaiset koivumetsät ja metsänreunat. Elinpiirin laajuus on 0,5–1,5 hehtaaria. Koivuhiiri on yöaktiivinen. Se nukkuu talviunta lokakuusta huhti–toukokuuhun maanalaisessa pesässä tai puun kannossa. Talven aikana se voi menettää puolet painostaan.

Maanisäkkäiden talviunet

Maassamme tavataan 4 talviunta viettävää luonnonvaraista nisäkäslajia. Yksi niistä on tämän sivun koivuhiiri (varmaankin huonoimmin tiedetty). Ne muut talviuneksijat ovat mäyrä, supikoira ja tietysti karhu.
Katso myös siili.

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page