© Copyright: Kuvat:

Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Kontiainen

Talpa europaea

  • Nimi myös: Maamyyrä (vanha lajinimi)
  • Lahko: Päästäiset ja kontiaiset – Soricomorpha
  • Heimo: Kontiaiset – Talpidae
  • Koko: Pää 3,5–4 cm, pää ja ruumis 12–16 cm, häntä 2,5–4,5 cm, paino 50–130 g. Koiraat suurempia kuin naaraat.
  • Yleiskuvaus: Pitkä, lieriömäinen ruumis, leveät lapiomaiset karvattomat etujalat. Samettimainen turkki mustanharmaa, lyhytkarvainen, vatsapuoli vaaleampi. Kuono kärjestä vaaleanpunainen, yhtenäisissä hammasriveissä 11 hammasta. Yläkulmahampaat suurentuneet. Silmät hyvin pienet (halkaisija 1 mm ), turkin peitossa. Ulkokorvat puuttuvat, lyhyt häntä.
  • Liikkuminen: Liikkuu lähes yksinomaan maanpinnan alapuolella. Etujalkoja käyttää kaivamiseen, takajalkoja liikkumiseen. Ui tarvittaessa.
  • Jäljet: Harvoin löydettävissä mutta huomiotaherättäviä. Viisi varvasta sekä etu- että takajaloissa, mutta ollessaan maanpinnalla kontiainen liikkuu etukäpäliensä sisäreunojen avulla jättäen suurten kynsien jälkiä. Selvästi erottuvat varpaiden jäljet jäävät yleensä takakäpälistä. Kontiaisen kulkupolulla etukäpälien jäljet ovat takakäpälien jättämien jälkien sisäpuolella. Askel n. 15 cm. Kun kontiainen pitää kiirettä, sen etukäpälät kauhovat kaksi askelta yhtä takakäpälien askelta kohti.
  • Pesä: Kontiaiset viettävät suurimman osan elämästään käytäväverkostossa maan alla alle yhden metrin syvyydessä. Jätemaa nostetaan ”myyränkeoiksi”, jotka ovatkin selvimpiä merkkejä kontiaisen läsnäolosta. Pesä on käytäväverkoston laajennus, ja siihen kontiainen tuo pehmikkeiksi kuivaa heinää ja lehtiä. Joskus korkealle noussut vesi pakottaa pesäkammion työntymään maanpinnalle.
  • Lisääntyminen: Useita parittelukumppaneita, 1–2 pesuetta vuodessa. Poikaset (3–8) syntyvät sokeina ja karvattomina. Turkin ne saavat 14 päivän ikäisinä, silmät aukeavat 22 päivän iässä, kun paino on n. 40 g. Poikaset lähtevät pesästä n. 33 päivän ikäisinä.
  • Äänet: Tavallisesti hiljainen, mutta voi vinkua kimakasti uhattuna.
  • Ravinto: Enimmäkseen selkärangattomia, suurimmilta osin kastematoja ja muita lieroja, joita kontiainen löytää käytäväverkostostaan. Varastoi liikuntakyvyttömäksi silpomiaan kastematoja kaikkina vuodenaikoina. Joskus voi syödä myös pieniä selkärankaisia.
  • Jätökset: Erittäin harvoin maanpinnalla.
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu.

Kontiainen oli aiemmalta lajinimeltä maamyyrä. Laji ei kuitenkaan ole läheistä sukua myyrille, minkä vuoksi nimi on muutettu kontiaiseksi.

Kontiainen esiintyy maamme eteläpuoliskolla, pääpainotteisesti Kaakkois-Suomessa. Kontiaiselle kelpaa kaikenlainen maasto, jonka maaperään vain voi kaivaa tunneleita; sitä tavataan metsissä, pelloilla, puutarhoissa, laidunmailla, vähemmän havumetsissä, soilla ja hietikoilla. Levinneisyyden pohjoisrajan määrittävät talvilämpötila ja maan routiintumisen aste. Naaraiden reviiri on 1.300–2.100 m², koiraiden 2.700–3.400 m². Lisääntymiskaudella elinpiiri laajenee jopa 7.700 m² :iin. Kontiaisen vuorokausisykli on lyhyt, 4 tuntia unta ja 4 valveillaoloa.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page