© Copyright: Kuvat:

Jarmo Jutila, Jari Peltomäki, Kari Pihlaviita, Jouko Lehmuskallio, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Metsäkauris

Capreolus capreolus

  • Lahko: Sorkkaeläimet – Artiodactyla
  • Heimo: Hirvieläimet – Cervidae
  • Samannäköisiä lajeja: Täpläkauris, Valkohäntäkauris
  • Koko: Suuri nisäkäs, pieni hirvieläin. Säkäkorkeus 65–75 cm, pää 15–20 cm, pituus 90–130 cm, häntä 2–4 cm, paino 15–35 kg, sukupuolet samankokoisia. Pienin Suomen ja Euroopan hirvieläimistä.
  • Yleiskuvaus: Sirorakenteinen pieni hirvieläin. Väritys kesällä punaruskea, talvella harmaanruskea, vatsapuoli vaaleampi. Pitkä pää ja kaula, kuonon etuosan poikki kulkee musta “viiksiraita”, leuka ja kuono päältä valkeat. Silmät pään sivuilla, korvat pitkät. Silmiinpistävä mustavalkeakuvioinen kuono. Pieni häntä kokonaan turkin peitossa. Häntä ja hännän ympärys vaaleita, kesällä kellertäviä. Jalat pitkät, hoikat. Sarvet vain uroksilla, lyhyet, alle 25 cm, pystyt, piikkimäiset, enintään 3-haaraiset. Sarvet putoavat syksyllä marras–joulukuussa Metsäkauris on valkohäntäkaurista ja täpläkaurista pienempi. Juostessaan se ei näytä häntänsä valkeaa alapuolta kuten valkohäntäkauris.
  • Liikkuminen: Kävelee, loikkii paetessaan, voi seisoa lyhyen ajan kahdella jalalla tarkastellessaan ympäristöään, hyppii, ui.
  • Jäljet: Hirvieläimet ovat sorkkaeläimiä. Jäljissä näkyvät yleensä vain etuvarpaiden kaviokynsien päärynänmuotoiset painaumat, harvoin takimmaisista pienemmistä varpaista jää myös jäljet. Kaviokynnet kapenevat etuosassa, kooltaan n. 5 × 3 cm, askelpituus noin 70 cm, mutta voi tehdä jopa 3 metrin loikkia. Samankaltaiset kuin lampaiden ja vuohien jäljet ja niihin sekoitettavissa.
  • Pesä: Ei ole.
  • Lisääntyminen: Kiima-aika heinä–elokuussa. Viivästyneen sikiönkehityksen vuoksi synnyttää touko–kesäkuussa 1–3 vasaa, 1,5–2,5 kg, viettävät suuren osan päivästä ilman emoa, emo käy imettämässä 3 kertaa vuorokaudessa, vieroitetaan 40–70 päivän kuluttua.
  • Äänet: Yleensä äänetön, toistuvaa haukkumista, kun tuntevat olevansa vaarassa.
  • Ravinto: Monenlaista kasviravintoa, etenkin heiniä mutta myös ruohoja, vadelmaa, lehti- ja havupuiden versoja, lehtiä ja pieniä oksia.
  • Jätökset: Vaihtelevat iän ja ravinnon mukaan. Tyypillisesti mustia ja kiiltäviä, pallomaisia papanoita, n. 14 × 8 mm, pienissä kasoissa, joissa usein liimautuvat toisiinsa.

Metsäkauris on euraasialainen laji, jota tavataan lähes kaikissa Euroopan maissa, Länsi-Venäjällä ja Lähi-Idässä; Suomessa etelästä suurin piirtein Lapin maakunnan etelärajalle asti. Suomessa metsäkauriin levinneisyyttä rajoittaa lumen paksuus. Laji viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, mieluiten havu- ja lehtimetsien ja avointen niittyjen ja ketojen vaihtelevassa maastossa, myös suomaastoissa. Metsäkauris liikkuu enimmäkseen hämärissä mutta myös päivisin, jos saa olla häirinnältä rauhassa. Elinpiirin koko vaihtelee hyvin paljon, välillä 5–100 ha. Nuoret urokset vaeltavat pitkiä matkoja, jopa satoja kilometrejä.

Metsäkauriin kannan suuruus on Manner-Suomessa noin 20.000 ja Ahvenanmaalla noin 10.000 yksilöä. Metsäkauris on riistaeläin, jonka metsästysaika on syyskuun alusta tammikuun loppuun ja urosten vielä toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Vuotuinen saalismäärä on Manner-Suomessa 3.000–4.000, Ahvenanmaalla noin 5.000. Metsäkauris on Ahvenanmaan nimikkoeläin (vaakunassa on kuitenkin kuvattuna saksanhirvi, jota Suomessa ei enää tavata).

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page