© Copyright: Kuvat:

Pekka Hyvönen, Jari Peltomäki, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Näätä

Martes martes

  • Lahko: Petoeläimet – Carnivora
  • Heimo: Näätäeläimet – Mustelidae
  • Samannäköisiä lajeja: Hilleri, Minkki
  • Koko: Keskikokoinen petonisäkäs, keskikokoinen näätäeläin. Pää 7,5–9 cm, pää ja ruumis 40–60 cm, häntä 20–30 cm, paino 0,7–2 kg. Koiraat suurempia kuin naaraat. Koko vaihtelee alueellisesti.
  • Yleiskuvaus: Pitkä ruumis, keskimittaiset raajat. Keskimittainen tuuhea häntä. Turkki ruskea, kurkussa ja rinnassa suuri keltainen laikku. Suippo kuono, pienet silmät pään etuosassa, korvat hieman kolmiomaiset.
  • Liikkuminen: Hyvin ketterä. Sopeutunut hyvin kiipeilyyn, kiipeämisessä kynnet apuna, toinen jalkapari kiinnittyy puuhun toisen liikkuessa. Maassa laukkaa ja loikkii. Näätäeläimistä ainoa, joka pystyy vetämään kyntensä piiloon. Näin kynnet eivät kulu eläimen liikkuessa maassa.
  • Jäljet: Puoliympyrän muotoiset, viisi varvasanturaa. Melko suuret eläimen kokoon verrattuna; koiraan etukäpälät 7 × 5 cm, naaraan 4,5 × 4 cm, koiraan takakäpälät 5 × 5 cm, naaraan 4 × 4 cm. Terävät kynnet. Lumijäljet näyttävät hyvin suurilta käpälien karvapeitteen johdosta. Askelväli 50–90 cm mutta jäljet voivat osua osittain toistensa päälle. Jälkijono usein hyvin mutkitteleva näädän etsiessä saalista. Jälkijono johtaa usein myös suurelta puulta toiselle.
  • Pesä: Ontossa puussa tai kallionhalkeamassa, voi käyttää myös oravanpesää tai palokärjen koloa. Reviirillä useita pesiä, jotkin säännöllisessä käytössä, toiset käytössä harvemmin.
  • Lisääntyminen: Parittelu kesällä. Sikiönkehitys alkaa noin 6 kuukauden kuluttua, tiineys kestää kuukauden. Poikasia tavallisesti 2–5, syntyvät keväällä, paino 30 g, syntyessään sokeita, turkki ohut harmaanvalkoinen, itsenäistyvät puolivuotiaina. Koiraat sukukypsiä 27 kuukauden, naaraat 15 kuukauden iässä.
  • Äänet: Yleensä äänettömiä, mutta esimerkiksi kissan naukumista muistuttava ääni paritteluaikana.
  • Ravinto: Monipuolinen lihansyöjä, pyydystää jäniksiä, pikkujyrsijöitä, oravia, lintuja ja lintujen munia, sammakoita ja selkärangattomia, syö myös raatoja, marjoja ja sieniä. Pääosan ravinnosta muodostavat myyrät (sopulit pohjoisessa), kun ne esiintyvät runsaina.
  • Jätökset: Vaihtelevat paljon ravinnon mukaan; voivat olla pitkiä lieriömäisiä mutta myös lähes nestemäisiä. Kiinteät jätökset halkaisijaltaan 7–15 mm, tyypillesti käyriä, toisesta päästä suippenevia, saaliseläinten karvoja näkyvissä. Jätöksissä ei ole myskin tuoksua. Jätökset näkyvillä paikoilla pesän lähellä, kivilohkareen päällä tai kaatuneella puulla. Jätöksillään näätä merkkaa reviirinsä.

Näätää tavataan koko Suomessa lukuun ottamatta ulkosaaristoa ja puutonta Tunturi-Lappia. Näätä on etenkin vanhojen mäntymetsien asukki, sen kotimetsässä pitäisi olla runsaasti kaatunutta puuta sekä louhikkoja ja kallioita. Näätä on enimmäkseen hämärä- ja yöeläin. Kesällä ja levinneisyysalueen pohjoisosissa se liikkuu myös päivisin. Elinalueen koko vaihtelee huomattavasti (3–80 ha) vuodenajan ja ravinnon saatavuuden mukaan.

Näätä on riistaeläin, jonka pyyntiaika on marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Vuotuinen saalismäärä on kasvanut ja nykyisin ollut yli 25.000 yksilöä.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page