© Copyright: Kuvat:

Jari Peltomäki, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Peltomyyrä

Microtus agrestis

  • Lahko: Jyrsijät – Rodentia
  • Heimo: Myyrät – Cricetidae
  • Samannäköisiä lajeja: Harmaakuvemyyrä, Kenttämyyrät, Lapinmyyrä, Metsämyyrä, Metsäsopuli, Punamyyrä
  • Koko: Keskikokoinen myyrä. Kallo 2,5–3 cm, pää ja ruumis 8–13,5 cm, häntä 2–5 cm (alle kolmasosa koko pituudesta), paino 15–80 g. Koiraat suurempia kuin naaraat.
  • Yleiskuvaus: Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli harmaa tai harmaanvalkoinen, kyljistä hiukan vaaleampi. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pienet pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet, korvan ylä- ja sisäpuoli vähäkarvaiset. Lyhyt häntä, päältä tummempi. Muistuttaa paljon kenttämyyriä mutta hieman pienempi, karvaisemmat korvat ja pidempi turkki. Muistuttaa myös lapinmyyrää, joka on kuitenkin suurempi ja pitkähäntäisempi.
  • Liikkuminen: Kävelee, juoksee, kaivaa, ui, harvoin kiipeää.
  • Jäljet: Etu- ja takakäpälät molemmat n. 12 × 10 mm. Etukäpälissä neljä, takakäpälissä viisi varvasta. Viisi anturaa etukäpälissä, kuusi takakäpälissä. Askelväli noin 5 cm.
  • Pesä: Pallomainen pesä hienoksi silputusta heinästä tavallisesti ruohotuppaan tyvellä. Kasvillisuuteen tallattuja polkureittejä, jotka ovat yhteydessä maanalaisiin käytäviin.
  • Lisääntyminen: 4–6 poikuetta, joissa. 1–8 (tavallisesti 4–6) poikasta, syntyvät sokeina ja karvattomina, paino n. 2 g. Vieroitetaan 14 päivän ikäisinä. Peltomyyrät voivat saavuttaa 18 kuukauden iän.
  • Äänet: Äänekästä siritystä.
  • Ravinto: Enimmäkseen kasvinsyöjä, monenlaista kasviravintoa: heiniä, ruohovartisia kasveja. Toisinaan syö myös selkärangattomia. Talvella jyrsii puiden kuoria.
  • Syömäjäljet: Etenkin keväällä syömäjälkiä pensaiden tyvillä.
  • Jätökset: Lieriömäinen, tavallisesti vihertävä papana, ryppäinä kulkureittien varsilla. Kuin kenttämyyrän papanat, mutta mustanruskeita.

Peltomyyrää tavataan koko Suomessa. Se on Suomen ja Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä. Lajin elinympäristöjä ovat niityt, pellot, suot, kanervanummet, hiekkadyynit ja metsänreunat. Peltomyyrä on aktiivinen läpi vuorokauden kaikkina vuodenaikoina. Reviirin laajuus on 100–1000 m². Kannanvaihtelut tapahtuvat noin 3–5 vuoden syklein.

Rauhoittamattomat nisäkkäät

Luonnonsuojelulaki (6. luku) rauhoittaa kaikki linnut ja nisäkkäät, jotka eivät kuulu riistaeläimiin tai rauhoittamattomiin eläimiin. Peltomyyrä kuuluu rauhoittamattomien maanisäkäslajien melko pieneen joukkoon. Seuraa peltomyyrälle tekevät monet muutkin myyrälajit, kuten metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, lapinmyyrä sekä rotta, metsähiiri ja kotihiiri. Myös hiirien viholliseen, villiintyneeseen kissaan sovelletaan rauhoittamattomien nisäkkäiden säädöksiä.
Vertaa uhanalaiset nisäkkäät ja rauhoittamattomat linnut.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page